Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan pääministeri Petteri Orpon hallitus vyöryttää jo kautensa puolivälissä vastuun välttämättömistä ilmastotoimista seuraavan hallituksen harteille. Liitto on pettynyt siihen, että hallitus ei edes suunnitelman tasolla aio tehdä riittävää ilmastopolitiikkaa, käytännöstä puhumattakaan.
Hallitus ei enää edes yritä näyttää, että ilmastokriisin torjunta otettaisiin tosissaan, liitto jyrähtää. Sen mielestä kesällä lausunnoilla olleiden keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Kaisu) ja maankäyttösektorin toimilla täydennetyn energia -ja ilmastostrategian luonnokset osoittavat, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen karkaaminen ei huoleta hallitusta. Hallituksella olisi kuitenkin yhä mahdollisuus lisätä strategioihin vaikuttavia ilmastotoimia.
Nykyisellään hallituksen linjaukset eivät sisällä riittävän vaikuttavia toimia hiilinielujen pelastamiseksi, metsien hakkuiden kohtuullistamiseksi tai riittävien päästövähennysten toteuttamiseksi. Jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä, näiden toimien tekeminen jää seuraavan hallituksen harteille.
– Hallitus toistelee, ettei valtionvelkaa saa jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi, mutta ilmastotoimet ja ilmaston kuumenemisen seuraukset se on kuitenkin sysäämässä jo kautensa puolivälissä seuraavalle hallitukselle ja tuleville sukupolville. Tämä on vastuutonta ja osoittaa tahdon puutetta, kun ratkaisut ovat olemassa, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.
Hiilinielujen sijaan hakkuita
Suomen ilmastopolitiikan suuria haasteita ovat esimerkiksi hiilinielujen romahtaminen ylisuurten hakkuiden takia sekä liikenteen ja maatalouden päästöt, jotka eivät vähene. Ratkaisut näihin ongelmiin ovat olemassa.
Ratkaisujen sijaan hallitus on kuitenkin linjannut, että metsätalouden ilmastotoimien ensisijaisena tavoitteena on turvata metsien hakkuumäärät, eikä vahvistaa hiilinieluja, Luonnonsuojeluliitto suomii.
Liikenteen päästövähennystoimissa on otettu takapakkia, ja tätä alhoa hallitus aikoo syventää entisestään valmistelemalla parhaillaan polttoaineverotuksen keventämistä.
Maataloudessa päästövähennyksiin voitaisiin panna vauhtia esimerkiksi satsaamalla kosteikkoviljelyyn, mutta hallitus leikkasi kautensa aluksi tältä rahoituksen.
– On täysin kestämätöntä, että uusien maankäyttösektorin ilmastotoimien ensisijainen tavoite on metsätalouden hakkuumahdollisuuksien turvaaminen. Metsätaloutta on myös tulevaisuudessa, mutta Luonnonsuojeluliitto esittää, että hakkuita kohtuullistettaisiin noin 55–60 miljoonaan kuutioon vuodessa, kun tällä hetkellä metsiä hakataan yli 70 miljoonaa kuutiota, sanoo ilmastoasiantuntija Nelli Immonen.
Metsien hakkuutavoitteet on liiton mielestä sovitettava yhteen ilmastotavoitteiden kanssa.
lehti 