Eläkeiän nostamisaikeita ei ole edelleenkään lopullisesti kuopattu, vaikka ne on vaalien lähestyessä yritetty työntää piiloon. Työnantajien etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa Suomen siirtyvän Saksan tielle. Saksassa nostettiin juuri eläkeikä 67 vuoteen ja maassa puhutaan jo uutena rajapyykkinä 70 vuodesta.
EK:n lakiasiain johtaja Lasse Laatunen ilmaisi työnantajien tahdon hyvin selväsanaisesti Kansan Uutisten Viikkolehden haastattelussa (20.8.). EK ei aio ihan helpolla luovuttaa, ennen kuin on saanut tahtonsa läpi. Samanlaista sitkeyttä tarvitaan nyt myös vastapuolella.
Pääministeri Mari Kiviniemen väliaikaishallitus ei esitystä eläkeiän korottamisesta kuitenkaan aio tehdä, vaikka pääministeri totesi Ylen Radio Suomen haastattelutunnilla sunnuntaina, että hänen hallituksellaan olisi siihen haluja.
Asia noussee vuoren varmasti esiin vaalien jälkeen, kun seuraavan hallituksen ohjelmaa aletaan vääntää. Kaikkien puolueiden olisikin syytä ilmaista varsin tarkasti ennen vaaleja, mitä ne aikovat eläkeasiassa tehdä seuraavalla hallituskaudella. Nyt ei riitä epämääräinen pyörittely, vaan on sanottava suoraan, halutaanko eläkeikää korottaa ja jos, niin kuinka monella vuodella.
Niin työnantajat kuin porvaripuolueet ovat halunneet korottaa eläkeikää, vaikka työurien pidentämisen kannalta olennaista ei ole eläkkeelle lähtöikä vaan työssä jaksaminen. Kun vanhuuseläkkeelle jaksaa nyt vain puolet työntekijöistä, niin työnantajien pitäisi kiireesti etsiä ne syyt, jotka ajavat ihmisiä ennen aikojaan työkyvyttömyys- ja varhaiseläkkeelle. Olisikohan mahdollista, että EK ryhtyisi ohjeistamaan jäsenyrityksiään, jotta ongelmat saataisiin ratkaistua.?
Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimukseen mukaan esimerkiksi työn henkinen raskaus ja työssä koettu epävarmuus työntävät ihmisiä pois työelämästä. Silloin taustalla on usein epävarmuus työttömyyden, lomautuksen tai irtisanomisen uhkasta.
uutiskirje 
