Helsinki
Pääkaupunki on nykyään vasemmistoliiton vahvinta seutua, mikä kertoo puolueen muuttuneesta jäsen- ja kannattajakunnasta. Yleiseurooppalainen trendi on, että vasemmiston kannatus keskittyy isoimpiin kaupunkeihin.
Viime eduskuntavaaleissa vasemmisto onnistui nostamaan paikkamääränsä kahdesta kolmeen. Ääniharavaksi nousi Mai Kivelä, joka ohitti tarkistuslaskennassa Paavo Arhinmäen. Kolmantena edustajana eduskuntaan nousi Veronika Honkasalo. Lista oli muutenkin kova, ja eduskunnasta pudonnut Silvia Modig keräsi yli 5 600 ääntä.
Ensi vuoden vaaleissa katseet kohdistuvat Minja Koskelaan, joka ensikertalaisena otti kuntavaaleissa yli 5 600 ääntä. Ennen vaaleja vasemmistossa puhuttiin, että Koskela tulee keräämään paljon ääniä, mutta harva osasi veikata noin kovaa tulosta. Koskela on erittäin suosittu Helsingin kantakaupungin äänestysalueilla, joilla vasemmisto on voimakas. Alppilassa ja Herttoniemessä vasemmistoliitto oli kuntavaalien suosituin puolue.
Totuuden nimissä on sanottava, että vasemmistoliitolla on miesongelma Helsingissä. Paavo Arhinmäki ei näillä näkymin ole tulevissa vaaleissa ehdolla, tosin hänen tilalleen eduskuntaan noussut Suldaan Said Ahmed tulee varmasti hakemaan jatkokautta. Said Ahmed keräsi viime eduskuntavaaleissa vajaa 2 500 ääntä. Hän on saanut kansanedustajuuden myötä uskottavuutta, mutta Said Ahmedin suosio on vielä kaukana Arhinmäestä.
Vasemmistoliitto saa Helsinkiin varmasti kovan listan, ja kolme paikkaa pitäisi kyetä säilyttämään. Kysymysmerkki on se, minne Arhinmäen äänet menevät. Hän on suosittu poliitikko Helsingin itäisissä lähiöissä.
Häme
Tämä on Aino-Kaisa Pekosen vaalipiiri. Riihimäkeläinen Pekonen on istunut kansanedustajana vuodesta 2011, ja jos ihmeitä ei tapahdu, tulee ensi vuoden vaalien jälkeen jatkamaan vasemmistoliiton kansanedustajana Hämeen vaalipiiristä.
Toinen paikka on vasemmistolle hyvin kaukana Hämeessä. Viime eduskuntavaaleissa Elisa Lientola jäi varasijalle kerättyään noin 1
700 ääntä. Muiden puolueiden varasijalle yltäneet keräsivät selvästi enemmän ääniä.
Toimittajan näkökulmasta vaalipiiri on siis melkein tylsä. Viime vaaleja sävytti Pekosen huimasti noussut äänimäärä. Tällä vaalikaudella Pekonen istui kaksi vuotta sosiaali- ja terveysministerinä.
Uusimaa
Suurin vaalipiiri sen kuin jatkaa kasvuaan. Tulevissa vaaleissa on näillä näkymin jaossa 37 kansanedustajan paikkaa.
Vasemmistoliitolle Uusimaa on ollut pienimuotoinen murheenkryyni. Vuoden 2011 vaaleissa vasemmistoliiton paikkamäärä putosi yhteen, kun eräs Jussi Saramo putosi viime hetkillä läpimenijän paikalta. Hän oli ehtinyt jo saada onnitteluja läpimenosta, ennen kuin vaalipiirin vihoviimeiset äänet ratkaisivat pelin toiseen suuntaan.
Kari Uotila istui yksinäisenä Uudenmaan edustajana eduskunnassa 2011–2019, kunnes viime vaaleissa vasemmistoliitto onnistui ottamaan toisen paikan. Saramo nousi vihdoin eduskuntaan, ja toisena läpi meni Pia Lohikoski.
Tulevissa vaaleissa kaksi paikkaa on pakko kyetä säilyttämään, mutta paljon riippuu listasta. Saramo ei viime eduskuntavaaleissa kerännyt massiivisesti ääniä, mutta tällä vaalikaudella valtakunnallista julkisuutta on tullut paljon lisää. On mielenkiintoista nähdä, mihin se vie.
Kehyskunnissa vasemmistoliiton kannatus on matanut, ja viime vaaleissa varasijalle jäänyt Miila Halonsaari on muuttanut Tampereelle.
Vantaalla Funda Demiri on tehnyt kovaa nousua ja keräsi kuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä vasemmistoliiton listalla.
Suurin murheenkryyni vasemmistolle Uudellamaalla on väkimäärältään Suomen toiseksi suurin kaupunki Espoo, jossa puolueella on valtuustossa kaksi paikkaa. Edelle menevät jopa kristillisdemokraatit.
Uudellamaalla kieli on yksi tekijä, koska alueella asuu melko paljon ruotsia äidinkielenään puhuvia. Nimekäs ruotsia äidinkielenään tai ainakin sujuvasti puhuva ehdokas olisi kova lisä listalle.
uutiskirje 
