Eurooppalaiset elävät entistä pitempään. Suomessakin vuoden 1975 jälkeen syntyneistä naisista otaksutaan joka viidennen elävän vähintään satavuotiaaksi.
Eliniän pidennys panee eläkejärjestelmien kestävyyden koville. Eläkemenon ja maksutulon tasapainottamiseksi käytetään erilaisia keinoja.
– Eläkeikää voidaan nostaa suoraviivaisesti entistä korkeammalle, tai sitten otetaan käyttöön erilaisia vakauttajia, kertoimia, joilla elinajan muutos otetaan huomioon, erityisasiantuntija Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta kertoo.
Eläkemaksujen nosto tai eläkkeiden leikkaus tulevat hänen mukaansa eteen vasta pakon sanelemina, kun rahat muuten uhkaavat loppua.
– Jos mitään ei tehdä, käy huonosti.
Toistaiseksi on liian vähän kokemuksia eri sopeuttamiskeinoista, jotta ne voitaisiin panna järjestykseen tehokkuuden mukaan.
– Elinaikakertoimet ja muut vakauttajat ovat vielä niin uusia, ettei niistä ole tutkimustietoa. Suomessakin aletaan vasta nyt saada kokemuksia elinaikakertoimen vaikutuksista. Muut maat tulevat vielä vähän perässä.
Elinaikakerroin vaikuttaa ensimmäisen kerran tänä vuonna maksuun tuleviin eläkkeisiin, ja se koskee vuonna 1948 ja myöhemmin syntyneitä. Kerroin pienentää eläkettä, mutta vähennyksen voi korvata tekemällä töitä pitempään.
Enemmän jakajia, pienempi potti
Maksuperusteisissa eläkejärjestelmissä ajatellaan, että eläkettä varten on olemassa tietty rahasumma, joka jaetaan tuleville elinvuosille: mitä enemmän vuosia, sitä pienempi eläke.
– Vielä ei voida sanoa, olisiko eläkeiän suora nosto parempi vaihtoehto kuin elinaikakerroin. Kertoimessa on se puoli, että se antaa joustoa ja harkinnan mahdollisuuksia eläkkeelle aikovalle. Mutta jos kovin varhain eläköityy, kärsii nahoissaan, koska eläke jää pienemmäksi kuin pitempään työtä tehden.
Eläkejärjestelmien vakauttajat reagoivat Vidlundin mukaan aika suoraan elinajan pitenemiseen.
– Mutta jos nostetaan suoraan eläkeikää, vaikeus on siinä, ettei se aina vaikuta niin, että ihmiset myös jäisivät eläkkeelle entistä myöhemmin. Sitten on sekin, pitäisikö ikää nostaa vuosi, kaksi vai vielä enemmän.
Henkilötasolla eläköitymiseen vaikuttaa, miten ihminen viihtyy työssään. Aina eivät rationaaliset seikat määrää ratkaisua, Vidlund muistuttaa.
Edut vai eläkeikä?
Etuusperusteisissa eläkejärjestelmissä, kuten Suomessa, Portugalissa ja Saksassa, tasapainoa on haettu säätelemällä etuustasoa eli eläkkeiden määrää. Tanskassa ja Ranskassa on keinoksi otettu suoraviivainen eläkeiän säätely.
Maksuperusteisissa järjestelmissä muutokset maksutasossa heijastuvat suoraan eläketasoon. Ruotsin, Italian, Puolan ja Latvian järjestelmissä vanhuuseläke määräytyy maksujen perusteella.
uutiskirje 
