Yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n suomalaisprofessori Bengt Holmström on seurannut huolestuneena EU:n pyrkimyksiä laatia jättimäistä, koko unionin kattavaa turvajärjestelmää finanssikriisin jälkimainingeissa.
Holmströmin mielestä on totta, että sellainen olisi turvallisempi kuin nykyinen järjestelmä, mutta sekään ei poista tulevien finanssikriisien mahdollisuutta.
Holmström esitteli näkemyksiään toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n talousseminaarissa keskiviikkona. Holmströn hoitaa professuuria Massachusetts Institute of Technologyssa, joka kuuluu USA:n ja koko maailman yliopistojen ehdottomaan eliittiin.
Turvallisuuden lisääminen lisää Holmströmin mukaan myös riskinottoa.
– Mitä turvallisempi systeemi on, sitä enemmän esiintyy riskialtista käyttäytymistä.
Holmströmin mielestä huonoin mahdollinen viesti koetusta finanssikriisistä olisi ”never again”, ei koskaan enää. Jos ihmiset luulevat, ettei kriisiä koskaan tule, rahaa poltetaan Holmströmin mukaan surutta.
Hänen mielestään järjestelmässä tulee säilyttää riski, jonka toimijat tunnistavat ja sen täytyy joskus myös realisoitua.
Kansa maksaa lopulta
Riskit eivät Holmströmin mukaan poistu turvajärjestelmää suurentamalla, vaan siitä voi seurata todella suuri rysäys. Se ei hänen mukaansa tuo pelastusta, että mennään isompaan veneeseen. Iso aalto kaataa senkin, ja kuka tulee silloin pelastamaan, Holmström varoitti.
– Voisi olla parempi, että koettaisiin pienempiä kriisejä aina silloin tällöin, mutta niiden seuraukset eivät olisi katastrofaalisia.
Rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä tulee Holmströmin mielestä lisätä. Se on hänen mukaansa valtioiden tehtävä, sillä finanssijärjestelmä ei tuota läpinäkyvyyttä lisäävää tietoa.
Myös EU:ssa pankeille suoritettujen kaltaisia ”stressitestejä” voisi hänen mielestään harrastaa säännöllisemminkin.
Lopullisen riskin finanssijärjestelmän kestävyydestä kantavat viime kädessä valtiot ja veronmaksajat. Muualta ei vastaavia rahoja löydy, Holmström vakuutti.
– En sano, että riskit pitää holtittomasti laittaa veronmaksajien maksettaviksi. Sanon, että viime kädessä, jos kriisi puhkeaa, se on veronmaksaja joka maksaa, tavalla tai toisella.
Holmströmin mielestä järjestelmä on luotava sellaiseksi, ettei velkoja kasvateta siihen mittaan kuin ne kasvoivat ja aiheuttivat nyt jälkihoidossa olevan finanssikriisin.
– Kannustimet pitää luoda sellaisiksi, ettei liikaa riskejä oteta.
Kuinka monta kuntaa
STTK:n talousseminaarin paneelissa ottivat mittaa toisistaan puheenjohtaja Mari Kiviniemi (kesk.), Jutta Urpilainen (sd.) ja Jyrki Katainen (kok.). Kuumaan kysymykseen työurien pidentämisen keinoista Urpilainen näkee keskeiseksi työkyvyttömyyseläkkeet, Niille joutuu vuosittain noin puolet kaikille eläkkeelle jäävistä.
Eläkkeiden tason alentamisen ja eläkeiän nostamisen Urpilainen sulkee kokonaan pois keinovalikoimasta
Kiviniemen ja Kataisen työkalupakkiin eläkeiän nostaminen kuuluu. Kiviniemi haluaa odottaa työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtävän työn tuloksia ennen kuin keinoista päätetään. Katainen oli samaa mieltä.
Kataiselta ja Kiviniemeltä kysyttiin myös, kuinka monta kuntaa Suomessa on vuonna 2020. Kataisen mielestä noin sata kuntaa riittää. Kiviniemi pudottaisi kuntien lukumäärää noin sadalla nykyisestä 342 kunnasta. Pakkoliitoksia hän ei kannata.
uutiskirje 
