”Hallituksen elvytystoimet ovat osin hämäystä ja väärin kohdistettuja”
Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja vielä ensi vuonnakin vajaan prosentin. Arvio tästä vuodesta on selvästi heikompi kuin tähän asti esitetyt. PT:kin korostaa, että riskit sekä myönteisemmästä että kielteisemmästä kehityksestä ovat poikkeuksellisen suuret.
Suurin syy pudotukseen on viennin vähentyminen tänä vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Osansa vie myös yksityisten investointien vähentyminen lähes saman verran, kun rakentaminen hiipuu. Korjausrakentaminen hieman hidastaa laskua.
Vienti ja investoinnit laskevat hieman vielä ensi vuonnakin, vaikka metsä- ja elektroniikkateollisuudessa voi alkaa näkyä piristymistäkin. Palvelusektorilla lasku alkaa näkyä vasta vuoden lopulla työttömyyden kasvaessa.
Satatuhatta ihmistä
pois töistä
PT arvioi, että tänä vuonna ansiotasoindeksi nousee vielä 3,5 prosenttia, mutta ensi vuonna prosentin vähemmän. Taustalla on oletus, että sopimuspalkat nousevat ensi vuonna pari prosenttia.
Työllisten määrä vähenee kumpanakin vuonna noin 50 000 ihmisellä. Koska osa heistä siirtyy pois työmarkkinoilta, työttömyys ei nouse niin paljoa. Mutta ensi vuonna työttömyys kohoaa silti keskimäärin 234 000 henkeen eli vajaaseen yhdeksään prosenttiin.
Työtuntien määrä vähenee lomautusten lisääntymisen ja ylitöiden vähenemisen vuoksi vielä enemmän kuin työllisyys. Palkkasumman kasvu ja myös yksityinen kulutus polkevat paikallaan.
Vain verotusta
kevennetään
Hallituksen mukaan sen päättämän elvytyksen taso on 3 miljardia eli noin 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta menojen lisäykset ja veronkevennykset yhteenlaskien.
PT arvioi, että hallitus on omilla päätöksillään lisäämässä valtion menoja yhteensä vain 250 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon, että menot yleensä kasvavat joka tapauksessa jonkin verran. Se on vain prosentin kymmenys bruttokansantuotteesta.
PT:n ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan hallituksen luoma kuva elvytysmenoista perustuu siihen, että erittäin kireiden budjettikehysten on jouduttu latomaan lisää menoja.
– Yhteensä hallitus elvyttää prosentin verran suhteessa kansantuotteeseen ja kaikki muu on automatiikkaa.
Valtaosa prosentista tulee 1,7 miljardin euron verojen ja työnantajamaksujen kevennyksestä.
PT:n arvion mukaan julkisen kulutuksen ja investointien lisääminen toisi 3–6 kertaa suuremman kasvuvaikutuksen kuin verojen kevennys ja toisi valtiolle ja kunnille myös tuloja.
Lehdon mukaan työllisyysvaikutusten ja sitä kautta myös julkisen talouden kannalta olisi ollut parempi luopua esimerkiksi työnantajien Kela-maksun poistamisesta tai siirtää poistoa ja käyttää rahat investointeihin.
Hallitus törmää
ohjelmaansa
Hallitus on silti joutumassa vaikeuksiin ohjelmansa kanssa. Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan, että jos valtiontalouden alijäämä on ylittämässä 2,5 prosentin rajan vaikka heikonkin talouskehityksen oloissa, ”hallitus esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämistoimenpiteet ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi”.
PT:n arvion mukaan valtiontalouteen on ensi vuonna muodostumassa alijäämä, joka on yli neljä prosenttia bruttokansantuotteesta.
Hallitus pitää kehysriihensä helmikuussa ja siinä se joutuu tämän tilanteen arvioimaan.
lehti 