Tuoreen vaalitutkimuksen mukaan SDP:n vaalitappio vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ei välttämättä selitykään sillä, että puolue ei saanut viestiään läpi mediassa.
Viime perjantaina julkaistun laajan tutkimuksen mukaan vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänestäneet tekivät äänestyspäätöksensä muihin seikkoihin kuin sokeasti viestintävälineisiin, mainoksiin ja viihdeohjelmiin uskoen. Näin oli myös nuoremmissa äänestäjäikäluokissa.
– Suomi elää poliittisen julkisuuden rakenteiden osalta viestinnällistyneessä maailmassa, mutta näillä rakenteilla ei voida osoittaa olevan laajasti vaikutuksia äänestäjien valintoihin ja toimintatapoihin, tutkijat Tom Moring ja Juri Mykkänen toteavat johtopäätöksissään.
Etenkin SDP:n ja Vasemmistoliiton riveissä ennakoitua heikompaa vaalimenestystä on perusteltu sillä, että viesti ei mennyt mediassa läpi.
Kyselytutkimukset eivät tue tätä väitettä. Tutkijat korostavatkin, että tutkimustulosten valossa äänestäjien ja tiedotusvälineiden toimintaa koskeviin oletuksiin tulee suhtautua hyvin varauksellisesti.
Äänestäjä on
ajatteleva ihminen
Äänestäjät ovat tosiasiassa paljon ajattelevampia ja harkitsevampia toimijoita kuin poliitikot haluavat kuvitella. He hankkivat tietoa monista lähteistä ja punnitsevat valintaansa. Äänestäjät aistivat myös hyvin herkästi, onko poliitikon viesti ja puhe aitoa ja selkeää.
Samalla mediakarisman merkitys on noussut suorien tv-lähetysten takia.
Tutkijat Moring ja Mykkänen muun muassa tutkivat puolueiden kampanjapäälliköiden käsityksiä siitä, mikä ratkaisee äänestäjän äänestyspäätöksen ja vertailivat näitä käsityksiä ”todellisuuteen” eli siihen, miten äänestäjät kertoivat muodostavansa äänestyspäätöksensä.
Kampanjapäälliköt kokivat, että viihteen merkitys on suuri äänestyspäätöksessä. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ollut edes nuorten äänestäjien ryhmässä. Nuorista vain neljä prosenttia sanoi, että television viihdeohjelmat vaikuttivat äänestyspäätökseen erittäin paljon tai melko paljon.
Myös mainonnalla oli nuorille vain pieni merkitys. Noin viisi prosenttia sanoi, että tv-mainonta vaikutti paljon. Vastaava osuus sanoi sanomalehtimainonnan vaikuttavan äänestyspäätökseen paljon.
Nuorissa, 18–34-vuotiaissa äänestäjissä äänestyspäätös pohjautui pääosin tv:n uutis- ja ajankohtaisohjelmiin (21 %), sanomalehtiin (23 %) sekä internetin vaalikoneisiin (36 %).
Mediassa töissä
ammattilaisia
Tutkimuksessa huomautetaan, että media ei kohtele eri puolueita mitenkään erityisen epätasa-arvoisesti. Nuoremman sukupolven toimittajat ovat yhä useammin saaneet toimittajakoulutuksen ja hallitsevat toimittajan etiikan.
Tutkijat korostavat, että nykytoimittajat pyrkivät objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen, kun vielä muutama vuosikymmen sitten politiikantoimittajat olivat entisiä tai nykyisiä puolueaktiiveja, jotka enemmän tai vähemmän suorasti tukivat omaa puoluettaan.
Koska toimittajat eivät enää aja tietoisesti oman puolueensa etuja, viestin läpimenoon vaikuttavat eniten tavalliset viestinnän perussäännöt kuten ajoitus, viestin muoto, uutisarvo ja selkeä ilmaisu.
– Nuoret ja alan koulutusta saaneet toimittajat suhtautuvat aikaisempaa toimittajasukupolvea kriittisemmin läheiseen politiikkasuhteeseen, Moring ja Mykkänen kirjoittavat.
Tutkijat sanovat, että toimittajat ovat nykyään ammattimaistuneet eli muuttuneet aidosti omaksi ammattiryhmäkseen, joka haluaa pyrkiä tasapuolisuuteen.
– Toimittajien ammattimaistuminen ja siihen liittyvä pidättyväisyys ja suoranainen kriittisyys politiikkasuhteessa sekä sanomalehdistön puoluesidonnaisuuksien purkaminen ja poliittisten uutisten saama vähäisempi huomio ovat saattaneet vaikeuttaa poliitikkojen ja puolueiden näkemysten esillepääsyä mediassa, Moring ja Mykkänen toteavat.
Tutkijoiden mukaan suuret maakuntalehdet ja valtalehdet ovat politiikan uutisoinnissaan tasapuolisempia kuin usein halutaan ajatella.
Lähde: Sami Borg ja Heikki Paloheimo (toim.). Vaalit yleisödemokratiassa, eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere University Press, 2009.
lehti 