Jyväskylän messukeskuksessa keskiviikkona alkaneilla NextStep-messuilla tungeksi tuhatmäärin nuoria, mutta Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin, nuorten verkkodemokratiahanke valtikka.fi:n sekä Eurooppanuorten yhteisvoimin järjestämä Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvä paneelikeskustelu jouduttiin käymään lähes tyhjälle salille.
Vasemmistoliittoa keskustelussa edustanut euroehdokas Jussi Saramo kertoi Kansan Uutisille, ettei ongelmana ole pelkästään se, miten nuoret saadaan kiinnostumaan EU:sta.
– Pitäisi saada koko väestö saada kiinnostumaan. Nuorethan ovat usein olleet vähän enemmän kiinnostuneita EU:sta kuin monet vanhemmat ikäluokat. Meillä Vasemmistoliitossa haasteena on saada koko kannattajakunnan kiinnostus heräämään.
– Meillähän on kannatuspotentiaalia aivan valtavasti. Jos kaikki meidän kannattajat menisivät äänestämään, saisimme kaksi meppiä. Mutta nyt voi olla vaara, että menetetään se ainoakin, jos ihmiset eivät lähde liikkeelle.
Saramon mukaan vika on paljolti siinä, että osa Vasemmistoliiton kannattajista haluaa edelleen vain vastustaa EU:ta ja jättää sen vuoksi äänestämättä.
Saramon mielestä Suomessakin pitäisi ruveta puhumaan todellisista asioista, joista EU:n tasolla jo päätetään, eikä vain Suomen edusta.
– Työaikadirektiivi oli vihdoin sellainen asia, että Suomessa vasemmistossakin ruvettiin oikeasti puhumaan sisältökysymyksistä. Siellä EU:ssa on koko ajan menossa paljon asioita, joista olisi syytä keskustella. Meillä puhutaan vain jostain Sata-komiteasta, joka ei vielä ole saanut mitään aikaan.
Jyväskylän paneeli oli Saramolle ensimmäinen yhteinen tilaisuus muiden puolueiden edustajien kanssa.
– Tämä on oikeastaan ihan startti. Tätä ennen on ollut vain järjestön omia tilaisuuksia., mutta kyllä näitä sitten varmaan tulee aika paljon jatkossa. Kalenteri alkaa jo olla yllättävän täynnä tästä eteenpäin.
Meppejä aika
sopiva määrä
Saramon kanssa NextStep-messujen paneelissa keskustelivat ehdokkaat Juha Iso-Aho (kesk.) ja Niko Korte (sd) sekä kokoomusnuorten puheenjohtaja Teppo Leinonen (kok.), joka ei ole ehdokkaana. Paneelin vetäjänä toimi Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Kyösti Hagert, joka pani ehdokkaat muun muassa tunnistamaan keskeisiä EU-toimijoita.
Europarlamentin jäsenmäärästä (vaalien jälkeen 751) ei keskustelijoilla ollut suurta erimielisyyttä. Teppo Leinonen pitää määrää sopivana, joskin jonkin verran olisi hänen mielestä varaa pudottaakin. Niko Kortteen mielestä määrä on riittävä, mutta valtaa pitää mepeille saada lisää. Jussi Saramo oli sitä mieltä, että parlamentissa pitää olla kunnollinen edustus kaikista jäsenmaista, jos parlamentille saadaan lisää valtaa. Juha Iso-Aho oli suunnilleen samoilla linjoilla.
Täysin yhtä mieltä keskustelijat olivat siitä, että Euroopan parlamentti voisi hyvin luopua Strasbourgin palatsistaan ja toimia pelkästään Brysselissä.
– Näyttää sellaiselta lasipalatsilta, että senhän voisi yrittää myydä Nokialle. Se kun kuulemma on lähdössä pois Suomesta, Saramo murjaisi.
Päätöksenteko
ei oikein toimi
Ehdokkaiden piti myös nimetä EU:sta sekä hyviä että huonoja puolia. Kokoomuksen Leinonen kehui EU-alueelle luotavaa vapautta ja sitä, että kyetään luomaan unionin kansalaisille olosuhteet, jossa kaikilla on mahdollisuus toteuttaa eurooppalaista kulttuuriperintöä ja identiteettiä. Huonona hän piti muun muassa sitä, ettei EU ole kyennyt oikein tuottamaan omaa oikeutustaan.
Niko Korte piti nuorten kannalta myönteisinä kännykkäpuhelujen hintojen alentumista sekä opiskelijavaihto-ohjelmia. Huonona hän piti päätöksentekojärjestelmää.
Keskustan Iso-Aho kehui EU:n vaikutusvaltaa koko maailmassa. EU on pystynyt omalla esimerkillään vaikuttamaan esimerkiksi siihen, ettei missään päin maailmaa käytetä piirilevyjen valmistuksessa myrkyllistä lyijyä.
Hän arveli EU:n pystyvän olemaan johtavassa roolissa myös ilmastomuutoksen torjumisessa. Huonona hän piti sotkeentumista pikkuasioihin sekä päätöksenteon etääntymistä kansalaisista.
Myös Saramon mielestä EU voi olla maailman johtotähti ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Saramo toivoo, että EU isona toimijana kykenisi jatkossa myös torjumaan globaalin kapitalismin pyrkimyksiä polkea ihmisten sosiaalisia ja työhön liittyviä oikeuksia maailmanlaajuisestikin.
– Ikävää on se, että EU on itse nykyään niin vahva toimija, että se aivan siekailematta kilpailee esimerkiksi Afrikassa USA:n ja Kiinan kanssa siitä, kuka pystyy rohmuamaan sieltä eniten luonnonrikkauksia. Myös EU:n päätöksentekojärjestelmä on huono, ja komission suuri valta on ongelma, Saramo listasi.
lehti 