Saksa ei vieläkään halua avata työmarkkinoitaan puolalaisille eikä muiden uusien EU:n jäsenmaiden kansalaisille. Uusien maiden liityttyä Euroopan unioniin vuonna 2004 jokaisella vanhalla EU:n jäsenmaalla oli liittymissopimuksen mukaan oikeus pitää työmarkkinansa suljettuina viisi vuotta, vuoteen 2009.
EU voi kuitenkin poikkeustapauksissa myöntää vanhoille jäsenmailleen vielä kaksi vuotta lisäaikaa, vuoteen 2011. Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan maan talouskriisi on luonut tällaiset poikkeukselliset olosuhteet.
Saksan päätös saattaa heikentää Saksan ja Puolan välisiä suhteita, joita Puola on puolentoista viime vuoden aikana yrittänyt parantaa. Puolan Eurooppa-ministeri Mikolaj Dowgielewicz väittää, että Saksan päätöksellä ei ole minkäänlaisia taloudellisia perusteita. Ministerin mukaan asia otetaan tiukkaan käsittelyyn Euroopan unionin foorumeilla.
Oppositiossa oleva Jaroslaw Kaczynskin johtama Laki ja oikeus -puolue reagoi myös voimakkaasti Saksan päätökseen. Sen edustajat sanovat, että Saksassa puhutaan kauniisti eurooppalaisesta solidaarisuudesta, jota ei kuitenkaan osoiteta käytännössä.
Puolalaiset ovat ilmeisesti oikeassa siinä, ettei Saksalla ollut taloudellisia perusteita sulkea työmarkkinoitaan puolalaisilta. Syyt ovat poliittiset. Saksassa pidetään ensi syksynä parlamenttivaalit, eikä Merkel halua vaarantaa vaalimenestystä päätöksellä, jota äänestäjien enemmistö tuskin kannattaa.
Sekä sosiaalidemokraattien että kristillisdemokraattien johtajat keräävät vaaleissa kannatusta vastustamalla työttömyyttä ja puolueet ja ammattiliitot pelottelevat, että naapurissa asuvat puolalaiset, joita nytkin työskentelee paljon pimeästi Saksassa, tulvivat maahan ja vievät sen omien kansalaisten työpaikat. Todellisuudessa kaksi vuotta sitten Saksan pelloille jäi mätänemään vihanneksia puolalaisten työntekijöiden puutteessa.
Saksassa on 3,5 miljoonaa työtöntä, mutta silti maassa puuttuu työntekijöitä, korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Ennen kriisiä arvioitiin, että muutaman vuoden kuluttua Saksasta puuttuu 100 000 insinööriä ja 135 000 tutkijaa. Tämä aiheuttaa vuosittain 20 miljardin euron menetykset. Ammattilaisia tarvitaan myös kun maa alkaa nousta lamasta.
Ennen kriisiä Saksassa oli 700 000 täyttämätöntä työpaikkaa esimerkiksi kunnallisissa palveluissa ja ravintola-alalla. Nyt näitä työpaikkoja on paljon vähemmän. Työttömät eivät halua niitä, koska niistä maksetaan vähän. He saavat saman verran työttömyyskorvausta.
Saksan työttömyys onkin mutkikas ilmiö, eikä sitä poisteta eikä ehkä edes vähennetä rajoittamalla puolalaisten ja muiden uusien EU:n kansalaisten työskentelyä maassa.
uutiskirje 