”Arvojohtajien puheisiin on nyt hyvä vedota”
Oppositiossa kiiteltiin niin sekä presidentti Tarja Halosen että puhemies Sauli Niinistön keskiviikkona eduskunnassa pitämiä valtiopäivien avajaispuheita köyhän muistamisesta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllösen mielestä kumpikin puhe vahvisti ajatusta solidaarisuuden ja yhteisvastuun tarpeesta kurjistuvassa taloustilanteessa.
– Heidän puheensa osoittivat, että Vasemmistoliiton perusajatukset eivät ole kuolleita kirjaimia, Kyllönen sanoi avajaiskahvien tungoksessa.
– Nyt vain niin eduskunnan kuin hallituksen pitäisi toteuttaa niitä.
Samaa mieltä oli hänen puoluetoverinsa Kari Uotila.
– Arvopuheita molemmat, hän määritteli.
– Kummaltakin tuli vahva viesti heikommin voivan kansanosan puolesta. Näihin arvojohtajien kantoihin on hyvä vedota, kun kevään aikana käsittelemme täällä talouskriisin seurauksia.
Uotila ilahtui erityisesti Niinistön puheen kansainvälistä yhteistyötä käsittelevästä osasta.
– Talouskriisillähän on vaikutuksia, joita emme ole vielä huomanneet. Esimerkiksi maailman miljoonat vierastyöläiset eivät enää pysty lähettämään kotiseuduilleen rahamääriä, jotka ovat ylittäneet sen, mitä maailman yhteenlaskettu kehitysapu muodostaa.
Kansa kaduille
Myös kristillisdemokraattien kansanedustaja Leena Rauhala kiitti puhujia siitä, että nämä nostivat esiin talouden ja ahneuden kysymykset. Hän on pettynyt hallituksen viime viikolla julkistamaan elvytyspakettiin ja aiemmin tammikuussa saatuun Sata-komitean toimenpidelistaan.
– Onko viisasta luvata heikoimmassa asemassa oleville parannuksia vasta vuonna 2011, hän kysyi.
– Heidän tilanteensa heikkenee jo nyt nopeammin kuin verohelpotuksia saavien keski- ja hyvätuloisten tilanne.
SDP:n Liisa Jaakonsaari kiitteli sitä, että puheissa muistutettiin talouskriisin vaatimasta kansainvälisestä yhteistyöstä.
– Talouden kriisillä voi olla arvaamattomia seurauksia. Voi olla, että ihmiset lähtevät kaduille ja ääriliikkeet vahvistuvat.
Marjaana Koskinen (sd.) oli tyytyväinen siitä, että puheissa muistettiin lomautettuja ja irtisanottuja. Hänkin arvosteli hallituksen elvytyspakettia, erityisesti sen sisältämää yritysten Kelamaksun asteittaista poistamista. Hallitus arvioi, että toimenpiteellä saadaan 10 000 työpaikkaa.
– Kun maksuja viimeksi alennettiin Lipposen ykköshallituksen toimesta, ei saatu yhtään työpaikkaa lisää, Koskinen muistutti.
Samaa sanoi Merja Kyllönen.
– Pohjois-Suomen kokeilu, jossa yrityksiltä on poistettu Kela-maksu, ei ole tuottanut työpaikkoja. Sinänsä on tietysti hyvä, jos se on edes säilyttänyt olemassa olevia töitä, hän sanoi.
Vanha etäisyys Natoon
Kyllönen arvioi, että tuskin enää enempää voi korostaa sitä, että hallituksen antaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen Nato-kanta ei ole muuttunut, kuin mitä presidentti nyt teki.
– Suomi ei ole lähempänä tai kauempana suhteessa Natoon. Presidenttikään ei ole kommandopipopäässä syöksymässä aseisiin, hän tulkitsi.
Uotilan mielestä presidentti halusi selväsanaisesti viheltää poikki keskustelun siitä, merkitseekö selonteon uusi sanamuoto uutta sisältöä.
– Siitä huolimatta se keskustelu tietenkin jatkuu, hän ennusti.
Jaakonsaari piti ihmeellisenä selonteon suhteen sitä, että sillä päättäjät sitoutetaan jatkuvuuteen puolustuksen osalta ikään kuin irrallaan muusta politiikasta. Hän arvioi, että esimerkiksi sosiaalipolitiikka vaatii samalla lailla pitkäjänteistä ajattelua.
Vasemmistoliiton Annika Lapintien mielestä presidentti ei ottanut suoraa kantaa puolustusvoimien määrärahojen lisäämiseen, vaikka mainitsi rahat pariin otteeseen.
– Kannan voi tulkita jopa kriittiseksi sitä vasten, että presidentti puhui laman ajavan ihmisiä tiukoille, hän pohti.
Lapintie iloitsi siitä, että Halonen korosti eduskunnan roolia päätettäessä puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta.
– Se oli arvokasta, kun kokoomus tuntuu koko ajan yrittävän pitää nämä asiat vain hallituksen hallussa.
lehti 