Ongelmat kasautuvat painajaismaisesti EU-puheenjohtajan niskaan
Myös moni muu epäilee, etteivät pääministeri Mirek Topolanek, EU-ykkösmies Alexandr Vondra tai ulkoministeri Karel Schwarzenberg yllä tehtäviensä tasolle.
Le Figaron kirjoittajalta tuskin on jäänyt huomaamatta, että jo presidentti Vaclav Klaus vuosia sitten luonnehti puoluejohtajaseuraajansa Topolanekia sanoilla ”tyhjä ja falski” (tshekiksi falesny eli kiero, vilpillinen).
Toisaalta Topolanek vetää Euroopan unionia miltei epäinhimillisissä paineissa.
Viime viikolla presidentti Klaus julkaisi kirjan Tasavallan presidentti Lissabonin sopimuksesta. Kirja sisältää Klausin pohdinnat maan perustuslakituomioistuimessa monikielisine käännöksineen.
Kirjan sisällön voi kiteyttää lyhyeen: presidentti ei vastusta EU:ta, mutta pitää Lissabonin sopimusta EU:n hylätyn perustuslain tavoin kuolleena paperina. EU:n omia sääntöjä noudattaen Lissabon voidaan unohtaa, esittää Klaus.
Nyt Topolanekin pitäisi pakottaa Irlanti äänestämään ”oikein” samaan aikaan kun Tshekin oma parlamentti ei pysty etenemään Lissabonin hyväksymiskäsittelyssä. Viimeksi keskiviikkona parlamentti siirsi käsittelyä parilla viikolla, eikä tälle myöhentelylle näy loppua.
Surkea sovittelija
Tshekin EU-puheenjohtajuus alkoi onnettomasti. Tshekillä oli erityisen hankalat lähtökohdat Israelin ja Gazan sodan sovitteluun. Historiallisesti Tshekkoslovakia kannusti jo ennen toista maailmansotaa sionismia ja Israelin perustamista. Nyt EU-Tshekki valmisteli etukäteen Prahaan ensimmäistä EU-Israel kongressia, jonka oli määrä kohottaa Israel erityisasemaan. Jerusalem Post kirjoitti jo viime vuonna, kuinka Tshekin hallitus tukee Israelin liittymistä Natoon.
Venäjän ja Ukrainan kaasukiistasta venäläiset esittävät jälkikäteen, että Ukraina saattoi politisoida ja pitkittää kiistan ratkaisua luottaen ministeri Vondran ja EU:n yksipuoliseen hyväntahtoisuuteen. Vondra kuuluu niihin Nato-haukkoihin, jotka jo pitkään ovat tukeneet oranssipresidentti Viktor Jushtshenkon hallintoa.
Venäjän närästä tuli uusi ilmaisu presidentti Dmitri Medvedevin tuoreessa käskyssä (Ukaasi n:o 61), joka velvoitti Venäjän hallituksen ja erityiselimet keskuspankkia myöten esittämään erityispakotteita niitä maita ja firmoja kohtaan, jotka toimittavat aseita tai materiaalia Georgialle. Etenkin 080808-sodan aattona myös Tshekki oli näitä maita.
Tshekki on kuulunut Saakashvilin Georgian, Jushtshenkon Ukrainan ja Kaczynskin Puolan ohella Yhdysvaltain strategisiin erityiskumppaneihin.
EU-Tshekissä tämä kumppanuus on näkynyt kärkevimmin kiistana Yhdysvaltain ohjuskilpitukikohdan luomisesta EU:n maaperälle. Topolanekin johtava ODS-puolue vannotti kansanedustajat vaatimaan parlamentissa ensiksi USA:n tukikohdan hyväksymisen. Vasta sitten EU:n Lissabon saisi armon.
Kääntyikö tuuli?
Barack Obaman astuttua remmiin Topolanekin, Vondran ja Schwarzenbergin George W. Bush -linja roikkuu tyhjän päällä.
Tshekin lehtien kokosivuhaastatteluissa Topolanek ilmoittautui nopeasti Vladimir Putinin hyväksi ystäväksi. Ulkoministeri Schwarzenberg taas löysi itsestään russofiilin tuntoja. Vain pari kuukautta aiemmin Schwarzenberg julisti yli sivun otsikoin Venäjän koloniaaliseksi eli vieraita alueita anastavaksi ja riistäväksi valtioksi.
Nyt brittilehti The Times kirjoitti Obaman hallituslähteisiin vedoten, että presidentti haluaa aluksi pudottaa ydinkärkien määrää USA:ssa ja Venäjällä 80 prosenttia.
Avain Venäjän kanssa käytäviin neuvotteluihin ja todellisiin tuloksiin syntyisi siitä että Bushin hellimän ohjuskilven Euroopan eli Tshekin/Puolan tukikohtahanke pantaisiin jäihin.
Obama itse ei ole toistaiseksi sanonut Euroopan tukikohdasta suoraan mitään, mutta merkkejä riittää. Äskettäin Tshekin suosituimmassa tv-kiistelyssä maan ja koko Euroopan ulkopolitiikan vahva taustavaikuttaja, nykyisin Tshekin senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jiri Dienstbier laukaisi suoraan: ”Käsittääkseni mitään tutkaa ei tule…”
Dienstbier kertoi tavanneensa Obaman tunnustelijoita. Tv-kiistelyssä hän sai arvioilleen tukea Yhdysvaltain ulkopolitiikan vanhalta gurulta Zbigniew Brzezinskiltä.
Venäjän tiukkasanaisena änkyränä tunnettu entinen puolustusministeri, varapääministeri Sergei Ivanov ehti jo tarjoamaan Yhdysvaltain neuvottelijoille kättä. Viikonvaihteessa Münchenissä kokoontuvaan turvallisuustapaamiseen saapuu myös varapresidentti Joseph Biden, joka pitkään on arvostellut kilpitukikohtahanketta.
Venäjän uusi veto
Suomalaisilta tiedotusvälineiltä näkyy jääneen huomaamatta, että Kollektiivinen turvallisuusjärjestö ODKB (englanniksi CSTO eli Collective Security Treaty Organization) perusti keskivikkona Moskovan huippukokouksessaan uudet asevoimat Kollektiivisen operatiivisen vastaiskun joukot (KSOR).
CSTO:lla on aikaisemminkin ollut tällainen yksikkö, mutta vain ”puolivirtuaalisesti”, kuten Gazeta.ru luonnehtii. Nyt joukkojen määräksi tulee 15 000 miestä.
Presidentti Medvedev ei ujostellut verrata niitä Naton vastaaviin joukkoihin. KSOR:n ytimen muodostavat Venäjän maahanlaskujoukkojen VDV:n divisioona ja prikaati sekä Kazakstanin vastaava valiojoukko.
Pienemmät maat antavat jo koulutettuja ja koulutettavia joukkoja. KSOR:n yhteydessä toimii armeijoiden lisäksi myös muiden asejoukkojen yksiköitä ja erikoisryhmiä kuten Spetnaz.
KSOR:n käyttöön voisi sopia Kirgisian pääkaupungin lähellä sijaitseva Manasin lentotukikohta, joka pikapuoliin vapautuu amerikkalaisilta. Sieltä KSOR voi myös huoltaa Naton ja Suomen kaltaisten yhteistoimintamaiden joukkoja. KSOR poikkeaa Natosta siinä, että se on puolustusjärjestö. KSOR:n säännöt kieltävät vieraille alueille tunkeutumisen.
lehti 