Britannian yleisradion BBC:n toimittajat olivat paikan päällä Derikin kaupungissa Koillis-Syyriassa, kun Turkin ilmaiskut alkoivat. Aamulla kaupungin sairaalaan tuotiin ensimmäinen kuolonuhri, nuori sähköteknikko, joka sattui olemaan työvuorossa, kun Turkin hävittäjät tuhosivat ilmaiskussa paikallisen sähkölaitoksen.
Turkin puolustusministeriö ilmoitti, että ensimmäisen yön iskuissa oli tuhottu 89 kohdetta Syyriassa ja Irakissa.
Mutta ainakin Syyrian puolella iskuja tehtiin lähinnä siviilikohteisiin, kertoi paikallinen kyläkauppias.
Turkin hävittäjät ja sotalennokit tuhosivat Derikin sähkölaitoksen lisäksi kaksi viljasiiloa, rekka-autoja, bensa-asemia, öljynporausasemia, Kobanessa sijaitsevan sairaalan sekä Al-Holin vankileirin kasarmin, jossa Isis-sotilaiden perheenjäseniä vartioivat kurdisotilaat asuivat.
Derikissä sähköt olivat poikki ja aiemmin vilkkaat kahvilat ja torit tyhjinä. Ilmaiskujen pelossa ihmiset eivät uskaltaneet liikkua ulkona. Turkin hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä kymmenet ihmiset menettivät henkensä eri puolilla Syyrian Kurdistania.
Turkin aiemmissa hyökkäyksissä Syyrian ja Irakin kurdialueille on kuollut ainakin 1 500 siviiliä ja sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.
Turkin uusin hyökkäys ei tullut yllätyksenä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli jo pidemmän aikaa uhannut hyökkäyksellä Syyriaan. Marraskuun lopulla Turkki keskitti joukkoja Syyrian rajalle ja Turkin aiemmin miehittämille alueille Syyriassa. Erdoğan kertoi, että ilmaiskuja seuraisi maahyökkäys, jonka kohteena olisivat Tal Rifaatin ja Manbijin kaupungit Aleppon pohjoispuolella sekä Turkin ja Syyrian rajalla sijaitseva Kobane.
Kobane tuli aikoinaan tunnetuksi vuosien 2014–2015 taisteluista, joissa kurdijoukot puolustivat kaupunkia kuukausien ajan sitä piirittäneiltä Isisin joukoilta.
Syyriassa on sekä Venäjän että Yhdysvaltojen joukkoja, ja molemmat maat ovat yrittäneet estää suuremman sodan syttymisen. Yhdysvallat on tukenut Syyrian kurdien YPG-joukkoja taistelussa Isistä vastaan. Venäjä on puolestaan pyrkinyt sopimaan YPG:n joukkojen vetäytymisestä raja-alueelta myönnytyksenä Turkille.
Turkki syyttää Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta ja Syyrian kurdien YPG:tä Istanbulissa marraskuussa tehdystä pommi-iskusta, jossa kuoli kuusi ihmistä. Todisteet viittaavat kuitenkin siihen, että pommin asettanut syyrialaisnainen oli pikemminkin Isisin tai Turkin tukemien syyrialaisten sunnikapinallisten värväämä.
Turkki on tehnyt viime vuosina lukuisia hyökkäyksiä naapurimaihin Syyriaan ja Irakiin.
Vuonna 2016 Turkki lähetti tuhansia sotilasta Syyriaan ja aseisti paikallisen Vapaan Syyrian armeijan taistelijoita hyökkäyksessä Isistä ja kurdien YPG:tä vastaan. Hyökkäyssodan seurauksena Turkki miehitti laajan alueen Syyrian pohjoisosassa kurdien itsehallinnolliselta Afrinin kantonilta Eufrat-joelle asti. Miehityssotaa kutsuttiin Turkissa nimellä Operaatio Eufratin kilpi.
Vuonna 2018 Turkin joukot yhdessä syyrialaisten sunnikapinallisten kanssa valloittivat kurdien asuttaman Afrinin kantonin. 300 000 ihmistä joutui lähtemään sotaa pakoon muualle Syyriaan. Turkissa hyökkäys tunnetaan nimellä Operaatio Oliivinoksa.
Vuonna 2019 Turkin joukot hyökkäsivät taas Syyrian puolelle ja valloittivat maiden välisen rajan eteläpuolelta laajan alueen, jota alettiin kutsua puskurivyöhykkeeksi. 300 000 ihmistä joutui lähtemään kodeistaan. Tämä hyökkäyssota kulki nimellä Operaatio Rauhanlähde.
Vuonna 2020 Turkki lähetti 20 000 sotilasta rajan yli Syyrian luoteisosaan ja valloitti koko Idlibin maakunnan yhdessä paikallisten sunnitaistelijoiden kanssa. Tämä hyökkäys oli nimeltään Operaatio Kevätkilpi.
Turkin sotilasoperaatiot Irakin Kurdistanissa alkoivat jo vuonna 1995, kun 35 000 Turkin sotilasta hyökkäsi Irakissa olleita kurdien PKK:n joukkoja vastaan. Turkin hyökkäykset Irakin puolelle ovat jatkuneet säännöllisin väliajoin tähän päivään saakka.
Hyökkäyssotien seurauksena Turkin ja Syyrian välinen raja on suurelta osin yksinomaan Turkin hallussa. Rajan takana Syyriassa Turkki miehittää alueita, jotka ulottuvat parhaimmillaan kymmenien kilometrien päähän rajasta.
Turkin miehittämillä alueilla käytetään rahayksikkönä Turkin liiraa ja hallinnosta vastaavat Turkin rajan takana sijaitsevien maakuntien kuvernöörit. Miehitetyillä alueilla on turkkilaiset koulut ja turkkilaiset terveydenhoitajat. Järjestyksen ylläpidosta vastaavat turkkilaiset poliisit ja sotilaat tai näiden kanssa yhteistyötä tekevät sunnien asejoukot.
Irakin Kurdistanissa turkkilaisjoukot eivät ole yrittäneet pystyttää paikallista hallintoa, mutta Turkin armeijan tukikohtia on rakennettu pitkin rajaseutua. Turkkilaiset urakoitsijat rakentavat tukikohtien välille uusia maanteitä.
Turkin sotilasoperaatiot liittyvät keskeisesti myös maan sisäpolitiikkaan, samoin kuin presidentti Erdoğanin muutkin viime aikojen tekemiset ja kannanotot koskien esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymisen ehtoja.
Turkissa on määrä pitää vaalit ensi vuoden kesäkuussa. Maan talous on lamassa ja inflaatio korkealla. Mielipidekyselyjen mukaan Erdoğanin ja hänen AKP-puolueensa kannatus on vain hiukan yli 30 prosenttia. Presidentinvaalissa Erdoğan tulisi näillä näkymin häviämään kilpailevan tasavaltalaispuolueen ehdokkaalle.
uutiskirje 