Eduskunta käy tiistaina lähetekeskustelun hallituksen esityksestä Suomen liittymiseksi sotilasliitto Naton jäseneksi.
Vasemmistoliiton kansanedustajan Veronika Honkasalon mielestä Suomen politiikassa ihmisoikeudet tuntuvat olevan kaupan, kun Suomen jäsenyyden ratifioinnin panttaavaa Turkkia ei haluta kritisoida.
– Arvioin keväällä Nato-jäsenyyden kaventavan Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa ja ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan mahdollisuuksia. Toukokuussa pohdin tässä salissa pitämässäni puheessa, mitkä mahdollisuudet Suomella on tulevaisuudessa vaatia esimerkiksi Turkilta ihmisoikeuksien noudattamista. Nyt tuo kysymys on konkretiaa, Honkasalo sanoi.
Honkasalo muistutti, että kun syksyllä 2019 kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdialueille, eduskunnassa oltiin järkyttyneitä. Suomi ei ole myöntänyt uusia asevientilupia Turkkiin.
Tänä vuonna Turkki on jatkanut samalla linjalla. Se teki marraskuussa poikkeuksellisen laajan ilmahyökkäyksen Pohjois-Syyrian ja Pohjois-Irakin kurdialueille. Turkin presidentti Erdogan on myös uhannut lähettää Syyrian kurdialueille maajoukkoja.
– Hiljaisuus eduskunnassa sattuu korviin. Ulkopolitiikka, joka ohittaa ihmisoikeudet pragmaattisuuteen vedoten, ei ole mitään muuta kuin uussuomettumista. Ihmisoikeudet kuuluvat myös kurdeille, Honkasalo sanoi.
Honkasalon mielestä kansainvälisen yhteisön on reagoitava vahvasti Turkin hyökkäyssotaan. Pohjois-Syyrian kurdit ovat olleet keskeisessä roolissa terroristijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa.
– Ihmisoikeuksia ei edistetä valikoiden vaan aina ja johdonmukaisesti. On tärkeää, että Suomen Nato-prosessi kestää myöhempääkin tarkastelua. Emme voi heti kättelyssä myydä periaatteitamme oikeusvaltioperiaatteita rikkovan Unkarin tai laitonta hyökkäyssotaa käyvän Turkin edessä, Honkasalo sanoi.
uutiskirje 
