Ruotsiin saadaan rakentaa 10 reaktoria nykyisten tilalle
Ruotsin porvarihallitus ilmoitti torstaina, että se aikoo sallia uusien ydinreaktorien rakentamisen maahan. Hallituksen neljä puoluetta pitivät lehdistötilaisuuden, jossa ne ilmoittivat päässeensä sopuun energiapolitiikan linjauksista.
Ruotsin parlamentti päätti vuonna 1980 ydinvoimasta järjestetyn kansanäänestyksen perusteella, että ydinvoimasta luovutaan kokonaan vuoteen 2010 mennessä.
Ruotsissa tuolloin olleesta 12:sta ydinreaktorista on kuitenkin vain kaksi, Barsebäck I ja II, pysäytetty vuosina 1999 ja 2005. Barsebäckin voimalat olivat jatkuva rasite Ruotsin ja Tanskan suhteille, koska ne sijaitsivat Skoonessa vastapäätä Kööpenhaminaa. Tanskalla itsellään ei ole ydinvoimaloita lainkaan.
Ruotsin jäljellä olevat kymmenen reaktoria sijaitsevat kolmella paikkakunnalla, Ringhalsissa, Forsmarkissa ja Oskarshamnissa. Ydinvoimalla tuotetaan lähes puolet Ruotsin sähköntarpeesta.
Tähän saakka sekä sosiaalidemokraattisten että porvarihallitusten linjana on ollut venyttää vuoden 1980 päätöstä siten, että nykyiset voimalat saavat halkaista uraania käyttöikänsä loppuun saakka. Tämänhetkisen arvion mukaan raja tulee ensimmäisenä vastaan Oskarshamn I:llä 2020-luvulla.
”Maailman kunnian-
himoisin ohjelma”
Torstaina maltillisen kokoomuksen, kansanpuolueen, keskustapuolueen ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus ilmoitti sallivansa uusien reaktorien rakentamisen korvaamaan nykyisiä, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän.
Reaktoreita saa kerrallaan olla käytössä enintään kymmenen, ja ne on sijoitettava nykyisille paikkakunnille. Ydinvoimalla tuotettavan sähkön määrä voi kuitenkin nousta, koska uudet reaktorit saavat olla vanhoja suurempia.
Pääministeri Fredrik Reinfeldtin (kokoomus) mukaan valtio ei aio subventoida ydinvoimaa, vaan sen rakentaminen tapahtuu liiketaloudellisin perustein.
Ydinvoimaratkaisu on osa hallituksen samalla julkistamaa energiapoliittista linjausta. Siinä asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä Ruotsissa käytettävästä energiasta 50 prosenttia on uusiutuvaa, liikenteen käyttämästä energiasta uusiutuvaa on 10 prosenttia, energiatehokkuutta nostetaan 20 prosentilla ja kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 40 prosenttia.
Reinfeldtin mukaan olennaista on irtautuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Pääministerin mukaan suurimmat uudet investoinnit suunnataan tuulivoimaan, ja hiilidioksidiveroja tullaan asteittain korottamaan.
Keskustapuolueen puheenjohtaja Maud Olofsson kehui, että hallituksen paperi asettaa ”maailman kunnianhimoisimmat ilmastopoliittiset tavoitteet”.
Kansanpuolueen Jan Björklundin mukaan ydinvoimapäätös täytyi tehdä nyt, koska uusien voimaloiden suunnittelu on aloitettava kauan ennen niiden valmistumista.
”Sabotaasia
uusiutuvia vastaan”
Oppositiopuolueet tyrmäsivät hallituksen esityksen yksissä tuumin.
Sosiaalidemokraattien energiaspesialisti Tomas Eneroth ilmoitti lehdistötiedotteessaan, ettei hallituksen linjauksesta ole vakavan keskustelun pohjaksi. ”Se on sabotaasia uusiutuvan energian laajentamista vastaan”, kirjoitti Eneroth.
Enerothin mukaan päätöksestä hyötyvät voimalayhtiöt ja teollisuus häviää, koska se joutuu maksamaan korkeampaa hintaa sähköstä. Näin päätös uhkaa myös työpaikkoja.
Sähkön hinta nousee, koska ydinsähkö on kallista ja yhä enemmän sähköä viedään Saksaan, perustelee Eneroth. Hänen mielestään ydinvoimasta pitäisi luopua sitä mukaa kuin sen tilalle saadaan uusiutuvaa energiaa.
Myös vasemmistopuolueen puheenjohtajan Lars Ohlyn mukaan uusien ydinreaktorien rakentaminen jarruttaa uusiutuvaan energiaan siirtymistä, koska investoinnit silloin keskittyvät ydinsähköön.
Ohly puolustaa sosiaalidemokraattien, vasemmistopuolueen ja keskustapuolueen aiempaa konsensusta, jossa uusia ydinvoimaloita ei rakenneta, mutta vanhat saavat käydä elinkaarensa loppuun. Hän syyttää keskustaa petoksesta.
Vasemmistopuolueen energia-asiantuntija Kent Persson ihmettelee hallituksen väitettä siitä, ettei valtio subventoi ydinvoiman rakentamista. Hänen mukaansa ydinvoimaloiden rakentaminen ilman tukiaisia ei ole mahdollista, ”kuten nähdään Suomenkin esimerkissä”.
Ympäristöpuolueen Peter Erikssonin mukaan hallituksen päätös katkaisee kehityksen kohti uusiutuvaa energiaa, koska nyt voimavarat sidotaan pitkäksi aikaa ydinreaktoreihin. Hänen mielestään on illuusio kuvitella, että samaan aikaan kehitettäisiin vahvasti tuulivoimaa.
Demarit kahtia
jakautuneita
Mikään taho ei ole Ruotsissa ilmoittanut, että se haluaisi pikapuoliin hakea rakennuslupaa uudelle ydinreaktorille. Elinkeinoelämä haluaa kuitenkin tähän option tulevaisuudessa ja sen sanotaan painostaneen lujasti hallitusta kulissien takana.
Hetkeä on ilmeisesti nyt pidetty otollisena linjapäätökselle, kun sitä voidaan perustella kasvihuoneilmiön vastustamisella. Myös gallupeissa mitattu ruotsalaisten vastustus ydinvoimalle on vuosien mittaan liudentunut.
Päätös oli silti vaikea hallituspuolueista keskustalle, koska sillä on pitkä ydinvoiman vastainen perinne. Viime vuonna tehdyn gallupin mukaan edelleen kaksi kolmesta keskustapuolueen kannattajasta vastustaa ydinvoimaa.
Puheenjohtaja Maud Olofsson selitti torstain tiedotustilaisuudessa, ettei keskustapuolue ole muuttanut mielipidettään ydinvoimasta, mutta ”pystyy elämään sen kanssa, että ydinvoima on nähtävissä olevan tulevaisuuden ajan osa ruotsalaista energiahuoltoa”.
Olofsson vakuutti, että puolueen eduskuntaryhmä on hänen takanaan. Dagens Nyheter -lehden kyselyn mukaan keskustan piirijärjestöissä on kuitenkin paljon vastustusta energialinjausta kohtaan.
Oppositiopuolueista ongelma on vaikea sosiaalidemokraateille, niin kuin se oli silloinkin, kun puolue oli hallituksessa.
Puheenjohtaja Mona Sahlin kirjoitti torstain Svenska Dagbladetissa, että olisi onnetonta lisätä Ruotsin riippuvuutta ydinvoimasta. Gallupien mukaan kuitenkin suunnilleen puolet sosiaalidemokraateista kannattaa lisäydinvoimaa. Erityisesti kannattajia on keskusammattiliitto LO:ssa sekä paljon energiaa vaativien metalli- ja paperiteollisuuden työntekijöiden keskuudessa.
lehti 