Tanskassa on käyty tällä viikolla kiistelyä Ranskan europarlamenttipaikoista. Oppositio ja osa hallituspuolueidenkin edustajista pitää pöyristyttävänä sitä, että Ranska ei valitse saamaansa kahta lisäedustajaa vaaleilla, vaan jättää heidät presidentti Nicolas Sarkozyn nimitettäviksi.
Ongelman taustalla on se, että kesäkuun 2009 europarlamenttivaalien aikaan Lissabonin sopimus ei vielä ollut voimassa. Parlamenttiin valittiin vanhan Nizzan sopimuksen mukaan 736 edustajaa.
Lissabonin sopimus, joka astui voimaan 1.12.2009, määrää europarlamentin jäsenmääräksi 751. Uudessa paikkajaossa 12 maan paikkamäärä lisääntyy, yhteensä 18 edustajalla. Suomi ei ole lisäpaikkojen saajien joukossa.
Ainoa menettäjä on Saksa, joka uuden 96 edustajan maakohtaisen katon vuoksi menettää kolme paikkaa.
Koska Saksa oli kuitenkin jo valinnut vanhan sopimuksen mukaisesti 99 meppiä, sovittiin, että he saavat istua vaalikauden loppuun saakka. Tästä kuitenkin seuraa se, että parlamenttiin tulee 754 edustajaa, kolme yli Lissabonin sopimuksen salliman määrän.
Siksi täytyy Lissabonin sopimusta muuttaa niin, että parlamentin paikkamäärä saa tilapäisesti ylittyä nykyisen kauden loppuun eli vuoteen 2014 asti.
Koska kysymyksessä on perussopimus, on asia käsiteltävä pitkän kaavan kautta. Niinpä viime kesäkuussa pidettiin hallitustenvälinen konferenssi – tosin hyvin lyhyt ja vain pysyvien edustajien tasolla.
Tämä ei vielä riitä, vaan muutos on ratifioitava jokaisessa jäsenmaassa. Asia oli tällä viikolla Tanskan parlamentissa, jossa ulkoministeri Lene Espersen esitti ratifioimista.
Ratifioinnista ei kuitenkaan tullut läpihuutojuttua. Sekä sosiaalidemokraatit että oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue uhkasivat äänestää vastaan ja voimakasta arvostelua esitettiin myös hallituspuolueiden omista riveistä.
Monet lisäpaikkoja saavat maat valitsivat jo viime eurovaalien yhteydessä lisäedustajat odottamaan muodollisen puolen täyttymistä. Ranska ei tehnyt näin, vaan jätti saamansa kaksi lisäpaikkaa presidentti Sarkozyn täytettäväksi. Tämä on sopimuksen mukaan mahdollista, koska Sarkozy itse on suoralla kansanvaalilla valittu presidentti.
uutiskirje 
