Kuntaliitto vetoaa hallitukseen
Kuntaliitto yhtyy useisiin opposition, varsinkin Vasemmistoliiton esittämiin vaatimuksiin eilen julkistamassaan ohjelmassa, joka on nimetty kuntapalvelujen pelastusohjelmaksi. Liiton mukaan toimiin on ryhdyttävä, jotta kunnat pystyvät suoriutumaan tehtävistään kansalaisten peruspalvelujen turvaajana.
Ohjelman peruspilarit ovat valtion lisäpanostus, kuntia velvoittavien normien keventäminen ja kuntien oman toiminnan tehostaminen. Siinä korostetaan erityisesti valtionosuuksien lisäyksiä ja kuntien veropohjan vahvistamista.
– Valitettavasti joudun jälleen toistamaan itseäni, pahoitteli Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne ohjelmaa esitellessään. Kuntaliitto toivoo, että sen esitykset ovat mukana, kun hallitus ensi kuussa valmistelee kehysraamiaan taloustaantuman oloihin.
– Olemme mielestämme liikkeellä juuri oikeaan aikaan, sillä vaikuttavuutta on synnyttävä jo tänä vuonna.
Kuntaliiton puheenjohtajan Pekka Nousiaisen mielestä kuntien pitäisi mahdollisimman nopeasti saada valtiolta tieto, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy pelastusohjelmaan osallistuessaan.
Toistolinjaa edustaa varsinkin Parjanteen valtion suuntaan ehdottomana osoittama vaatimus.
– Ei enää yhtään uusia tehtäviä kunnille.
Kahden miljardin
euron kuilu
Kuntatalouden hyvät ajat ovat auttamatta ohi. Edessä on Kuntaliiton arvioiden toteutuessa tilanne, jossa kuntataloutta paikkaamaan tarvitaan miljardiluokan korjausliikkeitä.
Kuntien yhteenlaskettu tulos jää tänä vuonna ensimmäistä kertaa kuluvalla vuosikymmenellä miinukselle. Ensi vuonna odotettavissa on kehityksen pysyttäytyminen suunnaltaan samana. Taustalla on kuntien verotulojen väheneminen.
Kuntien palkka- ja eläkeverotulot kasvavat toki kuluvana vuotena 75 miljoonalla eurolla, mutta tuollainen myönteisyys sulaa äkkiä yhteisöverotuoton romahdukseen. Se alkoi jo marraskuussa. Romahduksen arvioidaan kasvavan 600 miljoonaan euroon, kun yhteisövero tulee pienenemään peräti 40 prosentilla
Kuntien toimintamenot kasvavat Kuntaliiton laskelmien mukaan samaan aikaan 1 500 miljoonalla eurolla.
Johtopäätös tästä on, että kuntatalouteen syntyy kahden miljardin euron kuilu. Se vastaa yli kahden prosentin korotusta kuntaveroon.
Tämän kuilun täyttämistä ei voi ajatella kuntien tehtäväksi. Siksi Kuntaliitto osoittaa vaatimuksia oman kenttänsä ohella valtion suuntaan. Se edellyttää noin miljardin euron korjausliikettä valtiolta kuntien suuntaan. liike koostuisi nousua valtionosuuksissa ja verotulojen lisäyksessä tänä ja ensi vuonna.
Kuntaliiton ohjelman toimenpidelistan kärjessä on kuntien yhteisövero-osuuden nosto kymmenellä prosentilla. Kuntien osuus on nyt 22 prosenttia. Tämä toimenpide merkitsisi 450 miljoonan euron helpotusta kuntien hätään.
– Tavoite on minimi, jolla on nopeimmin mahdollista auttaa rakennemuutoksen koettelemia kuntia, tähdentää varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
– Tavoite koskee nyt kuluvaa vuotta, mutta tarkoituksemme on, että korotus säilyisi jatkossakin.
Kuntaliitto esittää myös jäteveron koko tuoton ohjaamista kunnille sekä oikeutta jäteverottaa yksityisiä ja teollisuuden kaatopaikkoja. Yksityisten henkilöiden pääomaveron kertymästäkin kuntien tulisi saada osansa.
Kietäväinen varoitti seurauksista, jos valtionosuuksia ei lisätä. Palvelujen heikkenemisen lisäksi uhkana olisivat tuossa tilanteessa myös veroprosentin korotukset, henkilöstön lomautukset ja investointien leikkaamiset
Kunnilla liikaa
velvoitteita
Kunnilla on kuntakentässä vallitsevan käsityksen mukaan jo nyt liikaa velvoitteita suhteessa sen saamaan rahoitukseen. Tuskaa helpottamaan ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin korottamista jo tänä vuonna niin, että toimintaan saadaan lisärahoitusta vähintään 100 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle Kuntaliitto esittää tähän 250 miljoonan euron korotusta.
Koulujen ja sosiaalialan rakennusten peruskorjaaminen ovat elvytyskohteita, joihin valtion tulisi Kuntaliiton mielestä toimenpiteensä ensi sijassa kohdistaa.
Kuntakenttää Parjanne kehottaa toteuttamaan Paras-hankkeen tavoitteiden mukaan rakenteittensa uudistamista sekä palvelutoiminnan tehostamista.
Parjanne muistuttaa, että taantuman johdosta Paras-hankkeen haasteet ovat ”käsissä” lähes kolme vuotta ennakoitua aikaisemmin.
– En ole puuttumassa työmarkkina-asioihin, mutta sanon, että kuntapuolen palkkaratkaisua olisi ehkä syytä aikaistaa, sanoi ratkaisusta myös maltillista odottava Parjanne.
uutiskirje 
