Birminghamin yliopistossa (UoB) hiljakkoin julkistetussa tutkimuksessa esitetään, että internet ja tietoverkkoon pääsy täytyisi julistaa ihmisoikeuksiksi.
YK:n määritelmässä ihmisoikeuksien todetaan olevan ”kaikille ihmisille rodusta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai mistään muusta asemasta riippumatta kuuluvia luontaisia oikeuksia.”
– Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat riippuvaisia internetistä. Se on edellytys sosiaalis-taloudellisten ihmisoikeuksien toteutumiselle, kuten koulutukselle, terveydenhuollolle, työlle ja asumiselle, joten se tulisi nykyään tulkita perustavaksi ihmisoikeudeksi, Birminghamin yliopistossa globaalia etiikkaa opettava Merten Reglitzin esittää tutkimuksessaan The socio-economic argument for the human right to internet access.
Koulutus ja terveydenhuolto ensisijaisia
Erityisesti kehittyvissä maissa pääsy internetiin voi jakaa ihmiset niihin, jotka pääsevät koulutukseen, pysyvät terveinä ja löytävät asunnon ja turvallisen työpaikan ja niihin, jotka jäävät ulkopuolelle.
Jopa ne ihmiset, jotka voivat käyttää offline-palveluita, kuten tehdä sosiaaliturva- tai asuntohakemuksia, ovat huonommassa asemassa kuin he, joilla on pääsy internetiin.
Merten Reglitzin tutkimus julkaistiin Politics, Philosophy & Economicsissa.
Hän kehottaa hallituksia takaamaan internetyhteyden ihmisille, joilla sitä ei ole. Niin ikään kansalaisia tulee kouluttaa niin, että he saavat perusvalmiudet internetin käyttöön. Internet-yhteyksiä täytyy suojella valtioiden tai yksityisten yritysten mielivaltaiselta toiminnalta.
– Internetin rakenne mahdollistaa keskinäisen tiedonvaihdon, jonka avulla on mahdollista edistää koko ihmiskunnan kehitystä – sitä mahdollisuutta täytyy suojella julistamalla pääsy internetiin ihmisoikeudeksi, Reglitz toteaa.
Reglitz nostaa tutkimuksessaan esiin kehitysmaiden ihmiset, joilla ei ole pääsyä verkkoon. Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa viidennes alakouluikäisistä lapsista ei pääse kouluun. Monien koulumatkat ovat pitkät ja luokkakoot suuria.
”Online-opetus voi tuoda merkittävän muutoksen tarjoamalla syrjäseudun lapsille mahdollisuuden suorittaa koulunsa. Enemmän oppilaita voidaan opettaa tehokkaammin ja digitaaliset materiaalit ovat saatavilla, kirjoja ei tarvitse jakaa.”
Terveydenhuolto on toinen Reglitzin korostamista aloista. Esimerkiksi digitaaliset työkalut voivat auttaa diagnostiikassa, kuten Keniassa, jossa näöntutkimuksessa käytetään älypuhelimen Portable Eye Examination Kit’iä (PeeK), joka auttaa löytämään hoitoa vaativat silmäsairaudet.
Naisten vaikeammin saavutettava ja vaarallisempi verkko
Alliance for Universal Digital Rightsin (AUDRi) kampanjajohtaja Emma Gibson sanoo, että ”koska niin suuri osa elämästä vietetään verkossa, pääsystä internetiin on tullut de facto ihmisoikeus.”
Myös sukupuoliulottuvuus on otettava huomioon, sillä naiset pääsevät verkkoon miehiä heikommin.
– Pääsy internetiin luo uuden sukupuolijaon. Kun naiset eivät pääse osallistumaan online-opetukseen, etsimään paremmin palkattuja töitä, hoitamaan talouttaan tai perustamaan yritykselleen nettisivuja, on ilmiselvää, että naisten ja miesten välinen eriarvoisuus syvenee, Gibson selittää.
Equality Now’n laki- ja oikeuskonsultti Amanda Manyame painottaa, että internetillä on keskeinen rooli osallistumisessa moniin yhteiskunnallisiin toimiin, mutta puutteellinen verkkoturvallisuus voi estää tyttöjä ja naisia käyttämästä nettiä, vaikka se olisi periaatteessa mahdollista.
– Osana digitaalisen osallisuuden varmistamista täytyy ottaa huomioon turvallisuustekijät, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö, josta erityisesti naiset ja tytöt kärsivät.
Manyame sanoo, että sekä kansallisissa että kansainvälisissä laeissa ja mekanismeissa on otettava huomioon ihmisoikeudet ja vastuullisuus sekä internetiin pääsy yhtenä keskeisenä tasa-arvotekijänä.
Väärä apu vain lisää ongelmia
YK:n alaisen koulutus- ja tutkimuslaitoksen UNITARin Bonnin toimiston ja kestävän kehityksen ohjelman SCYCLE:n johtaja Ruediger Kuehr toteaa, ettei internetin pääsyä ole juuri tutkittu SCYCLE:ssa.
– Tiedämme kyllä kokemuksesta, että lukutaidottomuus, laitteiden ja tukiasemien puute samoin kuin epätasainen sähkönsaanti ovat ongelmia ja rajoittavat internetiin pääsyä.
Monet uskovat käytettyjen laitteiden rahtaamisen kehittyviin maihin ja niiden myymisen halvalla helpottavan asukkaiden pääsyä verkkoon. Kuehr kuitenkin varoittaa ilmeisistä ongelmista.
– Monet laitteet ovat osoittautuneet käyttökelvottomiksi. Liian monelta vastaanottajamaalta puuttuu tarpeellinen infrastruktuuri, lainsäädäntö ja järjestelmät käsitellä sähkö- ja elektroniikkaromua.
Ympäristö-, talous- ja sosiaaliset seuraukset ovat valtavia ja johtavat saastumiseen, niukkojen ja arvokkaiden resurssien hukkaamiseen sekä vaarallisten ja turvattomien työpaikkojen syntymiseen.
lehti 