Vihreät peesaavat hallituksesta käsin
Puolustusbudjetin kasvattaminen kahdella prosentilla yli yleisen hintatason nousun herätti oppositiossa vastustusta, kun eduskunta käsitteli keskiviikkona hallituksen tammikuussa esittelemää turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa.
Hallitus perustelee vuosittaista kahden prosentin lisäkorotusta vuodesta 2011 sillä, että puolustusmateriaali kallistuu inflaation aiheuttamaa kallistumista nopeammin.
– Mikään ei tue asemäärärahojen erityisasemaa, kun sitä vertaa muihin yhteiskunnan tarpeisiin. Miksi sairaalateknologian kallistuminen ei ole johtanut terveydenhuollossa vastaavaan raha-automaattiin? puolueen ryhmäpuhuja Annika Lapintie kysyi.
Myös SDP paheksui puolustusmenojen paisuttamista keskellä talouslamaa.
– Pidämme tätä täysin kestämättömänä arvovalintana tilanteessa, jossa ihmisten arjen turvallisuus horjuu, maa vaipuu syvään taantumaan ja valtio ottaa muutenkin miljardikaupalla velkaa alentaakseen muun muassa veroja, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi.
Lapintie arvioi, että Suomeen ei kohdistu realistista sotilaallista uhkaa.
– Akuutteja uhkia Suomen turvallisuudelle ovat syvenevä talouslama ja ilmastonmuutos. Näitä uhkia ei torjuta Naton avulla. Näitä uhkia ei torjuta puolustusmäärärahoja korottamalla.
Lapintie nosti ryhmäpuheessaan esiin selonteon ja eduskunnan seurantaryhmän kesällä antaman mietinnön ristiriidan puolustusmäärärahojen suhteen. Samaa ihmetteli SDP:n eduskuntaryhmä.
Lisäksi hallituspuolueista Vihreät näkivät ristiriitaa siinä, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta puolustusmäärärahoja halutaan nostaa syvän taantuman oloissa. Se herättikin keskustelussa kysymyksen, mikä on hallituksen linja, selonteko vai vihreiden kanta.
Vihreiden Johanna Sumuvuori ei pitänyt asiaa istuvan hallituksen asiana, vaan väitti sen jäävän seuraavan hallituksen päätettäväksi. Yleisesti arvioitiin, että vuoden 2011 talousarvio on kuitenkin nykyhallituksen asia.
Vaihtoehtona
lakkauttaminen
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan määrärahan kahden prosentin korotuksella voidaan välttää puolustusvoimien organisaatiomuutokset.
– Tällä hallitus kertoo, mitä selonteon tarkoittama puolustuskyky maksaa. Ja mikäli voimavaroja tähän ei olisi, on vaihtoehtona tarkemmin määrittelemättömien organisaatiouudistusten tie, hän sanoi, mutta määritteli:
– On parempi lisätä määrärahoja kuin lakkauttaa suuria varuskuntia.
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen mukaan se tarkoittaisi, että yksi keskisuuri joukko-osasto pitäisi lakkauttaa vuonna 2012.
Häkämies myös totesi, että määrärahan korotuksella ostetaan aikaa, jolla vältetään lakkautukset, kunnes reservin määrä väistämättä laskee. Aikaa ei kuitenkaan saada paljon, sillä Häkämiehen mukaan reservin koko laskee vuonna 2015 jo 250 000:een eli sadalla tuhannella reserviläisellä.
Myös sotilasliitto Nato nivottiin määrärahojen korotukseen. Suorimmin asian sanoi kokoomuksen Kimmo Sasi.
– Jos määrärahat eivät takaa uskottavaa puolustusta, tehdään historiallinen kompromissi. Otetaan rahat pois ja turvataan Natoon.
Vanhanen kuitenkin korosti paljon keskustelua aiheuttaneesta, edellisestä selonteosta muuttuneesta Nato-sanamuodosta, että se ei muuta Suomen Nato-kantaa. Ovi pysyy auki.
– Uuteen muotoiluun ei liity mitään uutta viestiä muille maille, hän painotti pariin kertaan.
Kokoomuksen
Nato-matelua
Lapintie paheksui puolustusmäärärahojen kasvattamisen lisäksi sitä, että selonteko arvioi Natoa kauttaaltaan myönteisesti. Hän piti selontekoa kokoomuksen Nato-mateluna ja vaati eduskunnalta jämäkkyyttä sen käsittelyssä.
– Jotta Nato-intoilijat eivät voisi käyttää selontekoa oman politiikkansa välineenä, on eduskunnan syytä ottaa selkeä torjuva kanta tähän asiaan.
Lapintie korosti, että Vasemmistoliitto on Natosta samaa mieltä kuin enemmistö Suomen kansasta:
– Me emme kannata Suomen Nato-jäsenyyttä.
Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen ihmetteli kiirettä Natoon. Hän muistutti kahden Nato-maan esittävän pohjoismaista puolustusyhteistyötä.
– Voisi päätellä, että niiden mielestä Nato ei tuo riittävää turvaa, kun sitä haetaan muilta tahoilta.
Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) rauhoitteli Korhosta toteamalla, että Suomi ei ole menossa Natoon.
Ei lisää joukkoja
Afganistaniin
Lapintie kritisoi myös Naton tapaa tehdä kriisinhallintaa Afganistanissa.
– Emme kannata lisäjoukkojen lähettämistä Afganistaniin, varsinkin, kun on selvästi nähtävissä, että Suomelta edellytetään yhä suurempaa pysyvää joukkoa.
Hän totesi, että Suomen tulee tukea YK:ta ja nostaa siviilikriisinhallinta ja kehitysyhteistyö ensisijaisiksi konfliktien ratkaisukeinoiksi. Se edellyttää kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin kansantuotteesta.
Eduskunta keskusteli myöhemmin keskiviikkoiltana Suomen joukkojen lisäämisestä Naton Afganistan-operaatiossa.
uutiskirje 