Henkilökohtaisen avun työnantajamallia koskevan Heta-työehtosopimuksen neuvottelut eivät ole edenneet toivotulla tavalla, joten ammattiliitto JHL on antanut alalle lakkovaroituksen ajalle 25.5.-31.5.2023.
Alan työehtosopimuskausi päättyi huhtikuun lopussa, ja neuvotteluja uudesta sopimuksesta on käyty yli kolmen kuukauden ajan. Heta-tesiä noudatetaan työsuhteissa, joissa vammainen henkilö itse tai hänen edustajansa toimii avustajan työnantajana, ja hän on järjestäytynyt työnantajaliitto Heta-liittoon. Toteutuessaan lakko kohdistuu pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) palkkaryhmän A tehtäviin.
JHL jatkaa jo käynnistettyjä lisätyön, ylityön ja vuoronvaihtojen kieltoa sekä hakusaartoa. Liitto lisää myös uusina toimina työtaistelujen piiriin pitkiä työvuoroja koskevat sopimukset, matka-ajan työ- ja lepoaikojen poikkeusten sopimukset sekä ylityökorvauksesta poikkeamista koskevat sopimukset. Nämä työtaistelutoimet koskevat koko maata. Työtaistelujen ulkopuolelle rajataan henkeä ja terveyttä uhkaavat tehtävät.
”Työehdot ovat huomattavasti heikommat kuin silloin, jos hyvinvointialueet tuottaisivat palvelun itse.”
Toimet kohdistetaan myös Heta-liittoon järjestäytymättömiin työnantajamallin työnantajiin, jotta jatkossa yhä useampi henkilökohtainen avustaja saisi työehtosopimuksen palkka- ja työehdot turvakseen.
Ansiotaso matala ja työehdot heikkoja
JHL:n näkökulmasta keskeiset työehtosopimusneuvottelujen haasteet liittyvät siihen, että henkilökohtaisten avustajien ansiotaso on liian matala työn vaativuuteen ja monipuolisuuteen nähden. Alan työehdot ovat myös yleisesti sosiaali- ja terveysalaa merkittävästi heikommat.
– Henkilökohtaisen avun järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
– Suurin osa avusta tuotetaan kuitenkin työnantajamallilla, jossa vammainen itse on työnantaja avustajalleen ja hyvinvointialue rahoittaa työnantajana toimimisesta aiheutuvat kustannukset. Työehdot ovat huomattavasti heikommat kuin silloin, jos hyvinvointialueet tuottaisivat palvelun itse. Työnantajina toimii myös henkilöitä, joilla ei ole riittävää kykyä työnantajana toimimiseen, esimerkiksi kehitysvammaisia tai muistisairaita, Niemi-Laine perustelee.
Hän korostaa lisäksi, että työnantajamallilla työskentelevien henkilökohtaisten avustajien asemaa ja työehtoja on parannettava, jotta vaativaan työhön on mahdollista sitoutua ja tulla myös toimeen työstä saatavalla palkalla.
Henkilökohtainen apu on työtä vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Henkilökohtaiset avustajat ovat apuna arjen toiminnoissa avun käyttäjän kotona ja mahdollistavat muun muassa työnteon, opiskelun ja vapaa-ajan harrastustoiminnan. Alalla työskentely vaatii jo nykyisellään hyvin paljon.
− Työ on muuttunut koko ajan monipuolisemmaksi. Muun muassa erilaiset hoidolliset tehtävät ja kommunikaatiomenetelmien osaamisen tarve ovat lisääntyneet. Tehtävien luonne voi kuitenkin vaihdella paljonkin riippuen avun käyttäjän yksilöllisistä tarpeista. Lokakuussa voimaan astuvan uuden vammaispalvelulain myötä työn vaativuus kasvaa entisestään. Esimerkiksi niin sanotut itsehoidolliset tehtävät kuten hengityslaitteen käyttö, katetrointi, lääkkeenjako ja haavanhoito tulevat lisääntymään henkilökohtaisessa avussa, kertoo vastaava sopimusasiantuntija Laura Tuominen.
Jopa 48 tunnin työvuoroja
Työnantajamalli perustuu myös pitkiin työvuoroihin. JHL ei sano vastustavansa sinänsä henkilökohtaisen avun luonteeseen kuuluvia työaikajoustoja, kunhan avustajien työsuojelu toteutuu. Nykytilanteessa henkilökohtaiset avustajat eivät kuitenkaan saa näistä joustoista ylityökorvausta.
Heta-tesissä työvuorot voivat olla pisimmillään jopa 48 tunnin mittaisia. Avustajien ylityöt ja niiden korvaukset määrittyisivät sote-sopimuksen mukaisesti, mikäli hyvinvointialue tuottaisi itse henkilökohtaisen avun.
– JHL katsoo, että avustajat ansaitsevat oikeudenmukaisen korvauksen siitä, että he vastaavat joustavasti avun käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin, Laura Tuominen toteaa.
Jos hyvinvointialue tuottaisi järjestämisvastuulleen kuuluvan henkilökohtaisen avun itse, avustajien ylityöt ja niiden korvaustaso määrittyisivät sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen eli sotesopimuksen mukaan.
Työnantajamalli on tällä hetkellä yleisin tapa järjestää henkilökohtaista apua. Avustajapula on kuitenkin suuri, työsuhteet lyhimmillään vain muutaman kuukauden mittaisia ja vakituisten avustajien löytäminen on vaikeaa.
Työnantajamallilla työllistyy yli 20 000 henkilökohtaista avustajaa.
lehti 