Uudesta yritysmuodosta toivotaan apua hoiva- ja hoitopulaan
Kansliapäällikkö Erkki Virtasen vetämä työryhmä selvittää tammikuun loppuun mennessä, olisiko Suomessa sijaa yhteiskunnallisille yrityksille. Niistä toivotaan apua kasvavaan hoiva- ja hoitotarpeeseen.
Sekä yrittäjäkunnassa että kuntasektorin ammattiliitossa suhtaudutaan epäillen yhteiskunnallisiin yrityksiin.
Ne poikkeaisivat tavallisista yrityksistä siinä, että ne tuottaisivat palveluja julkiselle sektorille ja niiden voitot ohjautuisivat miltei kokonaan yrityksen kehittämiseen.
Malleja on jo olemassa
Virtasen mukaan Suomessa on jo yhteiskunnallisen yrityksen tavoin toimivia järjestöjä ja säätiöitä, mm. Lasten Päivän Säätiö, joka pyörittää Linnanmäkeä ja jakaa avustuksia järjestöille.
– Vastaavia varmasti löytyy järjestökentästä. Yhteiskunnallinen yritys olisi myös mahdollisuus työllistää itse itsensä.
Suomessa on hänen mukaansa ihmisiä, jotka olisivat valmiit elämäntapansa tai -tilanteensa vuoksi pyörittämään yritystä, jonka ensisijainen tavoite olisi voittojen sijasta hyvinvoinnin ja toimeentulon tuottaminen.
Hoiva- ja hoitosektorin lisäksi yhteiskunnallinen yritys voisi tuottaa myös urheilu- ja opetuspalveluita.
Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n tutkimuspäällikkö Päivi Niemi-Laine epäilee, että yhteiskunnallinen yritys sotkisi pahasti nykykäytännöt.
– Meillä on paljon pieniä yrityksiä, jotka tuottavat jo palveluja kuntasektorille. Useinkaan niillä ei jää voittoja jaettaviksi. Kuntapuolikin haluaa säästöjä aikaiseksi kilpailuttamalla palvelut.
Yrityskentässä puolestaan pelätään, että yhteiskunnallisten yritysten mahdollisesti saamat verohelpotukset vääristäisivät kilpailua.
Kolmannen sektori asema huolettaa
Kuntasektori hyötyisi Niemi-Laineen mukaan eniten, jos kolmannen sektorin eli järjestöjen toimintamahdollisuudet voitaisiin turvata. Nyt ne tuottavat palveluita ilman voittoja, pitkälti Raha-automaattiyhdistyksen tuen turvin. Kilpailutilanteen takia RAY:n tukea saa antaa vain projektiluontoisiin palvelukokeiluihin.
– Kilpailulakien takia järjestöjen on ollut pakko yhtiöittää palvelujaan, Niemi-Laine huomauttaa.
Kilpailuneutraliteetti laittaa kaikki yritykset yhdenvertaiseen asemaan. Mukana ovat yhtälailla kolmas sektori kuin kansainväliset pääomayritykset.
– Olisi hyvä, että kilpailukriteereissä otettaisiin huomioon nimenomaan laatu ja osaaminen. Asiakkaan ja kuntalaisen tarpeet pitäisi olla ensisijalla, ei se hinta.
uutiskirje 
