Tyynenmeren saarilla, kuten monissa muissakin maailman kehittyvissä maissa, epävirallinen talous on paljon suurempi kuin virallinen. Sillä on elintärkeä rooli niin kaupunkilaisten kuin maalaisperheidenkin selviytymisessä ja kasvavan työikäisten joukon työllistämisessä.
Maailmanlaajuisesti epävirallisen talouden yrittäjät ja työläiset muodostavat yli 60 prosenttia koko maailman työvoimasta. Samalla he ovat kaikkein suojattomimpia äärisäiden ja ilmastokatastrofien vaikutuksille.
Joillakin Tyynenmeren saarilla jopa 80 prosenttia työikäisistä on epävirallisessa taloudessa ja riippuvaisia joko maanviljelystä tai turismista. Syklonit voivat muutamassa tunnissa tuhota sadot ja saada kansainväliset vierailijat peruuttamaan lomansa.
Liian pieni virallinen sektori
Monilla Tyynenmeren saarivaltioilla virallinen talous on liian pieni, jotta se voisi tarjota työllistymismahdollisuuksia suurille joukoille. Papua-Uudessa-Guineassa virallisella sektorilla on vain 400 000 – 500 000 avointa työpaikkaa, mutta arviolta neljä miljoonaa työtöntä.
Papua-Uuden-Guinean noin 8,9 miljoonan väestöstä yli 50 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Niinpä työnhakijoiden määrä vain kasvaa tulevina vuosina. Yli 80 prosenttia maan työvoimasta työskentelee omissa pienhankkeissaan: he esimerkiksi kasvattavat ja myyvät hedelmiä ja vihanneksia.
Kahdeksan vuotta sitten ennätyksellinen, valtamerellisen sääilmiön El Niñon lietsoma kuivuus teki selvää miljoonien maatalouselinkeinoista.
– 85 prosenttia Papua-Uuden-Guinean väestöstä asuu maaseudulla ja on riippuvainen maanviljelystä. He saavat pelloilta ruokansa ja tuloja myymällä ylijäämän epävirallisilla tuoretoreilla. Vuoden 2015 kuivuus tuhosi ruokakasvien satoja ja heikensi ruokaturvaa kaupungeissakin. Maaseudun tuottajat toimittavat ruokaa myös kaupunkimarkkinoille, joten kun tarjonta väheni, kaupunkilaisten ruoka kallistui, tohtori Elizabeth Kopel Papua-Uuden-Guinean kansallisesta tutkimusinstituutista sanoo.
Suojaton käsityöläistori
Vanuatussa arvioidaan 67 prosentin työvoimasta ansaitsevan elantonsa epäviralliselta sektorilta, lähinnä maanviljelystä ja turismista sielläkin. Valtio on eteläisen Tyynenmeren tärkeimpiä risteilykohteita. Vuonna 2019 siellä kävi yli 250 000 matkailijaa.
Port Vilan satamassa on suuri, katettu käsityöläistori. Siellä yli 100 pienyrittäjää myy valmistamiaan koreja, koruja, maalauksia, puukaiverruksia ja taideteoksia turisteille. Kun syklonit Judy ja Kevin maaliskuussa murjoivat toria, myyntipöytiä rikkoutui ja torilla säilytettyjä kauppatavaroita tuhoutui.
Kolme kuukautta katastrofin jälkeen Port Vila on vasta toipumassa. Yrittäjä Dalida Borlasalla pitää myymälää Port Vilan käsityöläistorilla, joka on turisteista riippuvainen.
– Viime viikkoina meillä on vieraillut kaksi risteilyalusta, mutta vain muutamat turistit ovat käyneet torilla. Emme ansaitse edes päivittäisen ruokamme hintaa. Muilla torin myyjillä puolestaan ei ole tarpeeksi rahaa täydentääkseen syklonin tuhoamia varastojaan.
Matkailuala Tyynellämerellä kärsii toistuvista ilmastonmuutoksen aiheuttamista talousshokeista. Siitä huolimatta epävirallinen talous jatkossakin tulee työllistämään suurimman osan saarivaltioiden työvoimasta. Kansainvälinen työjärjestö ILO vaatiikin, että epävirallista sektoria tulisi kehittää ja parantaa sen kestokykyä.
Port Vilassa Borlasa ja hänen yrittäjätoverinsa toivovat, että käsityötorista tehtäisiin paremmin ilmastonmuutosta sietävä ennen kuin seuraava sykloni iskee. Vahvemmat ikkunat ja ovet, ja lattian nosto ja vahvistaminen – niillä toimilla estettäisiin myrskyn nostattamien aaltojen tunkeutuminen torirakennukseen.
lehti 