KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Messun arvoista

Tuula-Liina Varis
6.11.2010 19.43
Fediverse-instanssi:

Media on hypettänyt sähkökirjaa kuin viimeistä päivää. Sen oli määrä tehdä näyttävä läpimurto Helsingin kirjamessuilla, ja sen jälkeen ei mikään olisi niin kuin ennen. Mutta mitään läpimurtoa ei havaittu. En kahden päivän tiiviin messuilla pyörimisen mittaan saanut edes näköhavaintoa tuosta tekniikan ihmeestä, vaikka kuulopuheiden mukaan sitä jossain nurkassa esiteltiin.

Ihmiset vaelsivat virtanaan sinne, minne ovat aina vaeltaneet: katsomaan ja kuulemaan eläviä kirjailijoita, ostamaan painettuja kirjoja ja jonottamaan niihin nimmareita. Ilman eläviä suomalaisia kirjailijoita kirjamessut kuukahtaisivat siihen paikkaan. Siksi onkin epäoikeudenmukaista, että kirjailijat ainoina joutuvat paiskimaan kirjamessuilla töitä ruokalippupalkalla.

Suomen Kirjailijaliitto on kritikoinut asiaa vuosikausia, mutta tänä vuonna se ryhtyi sanoista tekoihin. Liiton ohjelmassa Takauma-lavalla mukana olleille kirjailijoille, sekä haastattelijoille että haastateltaville, maksettiin pieni rahapalkkio. Käytäntöä toteutettiin jo Turun Kirjamessuilla. Toivottavasti liitto saa seuraajia niistä, joilla on kirjailijoiden vähävaraista liittoa paremmat mahdollisuudet maksaa ansaittua korvausta tehdystä työstä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tietokirjan kriisiä ei ratkaise pelätty sähkökirja vaan tieto-kirjallisuuden sisältö.

Helsingin Kirjamessujen teettämä kävijätutkimus kertoi laimeasta kiinnostuksesta sähkökirjaan. Ainoastaan kolme prosenttia haastatelluista 300 kävijästä aikoi hankkia sähkökirjan. Vain 12 prosenttia oli sitä edes harkinnut. Messukävijät eivät myöskään uskoneet sähkökirjan syrjäyttävän paperikirjaa.

Kun kokemukset sähkökirjasta ovat vielä vähäisiä eivätkä ne messuilla juuri lisääntyneet, luvut oletettavasti lähitulevaisuudessa kasvavat. Kunhan alkukompuroinneista päästään, teknisistä vempaimista perinteisesti ylen innostunut Suomen kansa innostuu kyllä sähkökirjastakin. Tiedän jo nyt pari merkittävän kotikirjaston omistajaa, jotka olisivat valmiit vaihtamaan painetut kirjansa lukulaitteeseen ja 10 000 lataukseen. Itse siihen joukkoon tuskin kuuna päivänä kuulun.

Kustantamoissa odotetaan ja pelätään sähkökirjan mullistavaa vaikutusta eritoten tietokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuuden lukeminen kuuluu vanhanaikaisten nautintojen piiriin, ”hitauden kulttuuriin”, jossa kirjalla yksilöllisenä esineenä on suuri merkitys. En usko, että kirjallisuuden rakastaja kovin herkästi luopuu niistä monipuolisista aistien ja älyn nautinnoista, joita painettu kirja esineenäkin tuottaa.

Ja kuten on tuhannesti jo todettu: kirjaa kätevämpää käyttöliittymää ei ole eikä tule. Ja mihinkäs se kirjailija nimmarinsa tulevaisuuden messuilla kirjoittaa, jos uutuusteos on ostettu latauksena?

Kirjamessut tekivät jälleen kävijäennätyksen. Neljän päivän aikana messuilla vieraili noin 80 000 kävijää, mikä merkitsee 3 000 kävijää viimevuotista enemmän. Messuille osallistui yli 300 kustantajaa, kirjakauppaa ja antikvariaattia. Esiintyjiä eri lavoilla oli yli tuhat. Ei mikään pikkubisnes messukeskusyritykselle. Pääsylipun hintakaan ei ole vallan vähäinen.

Olisiko kirjamessut nyt päässyt kävijämäärään, jonka ylittämiseen ei kannattaisikaan pyrkiä? Jo nyt alkaa messuilla vähänkin pitempään viipyminen olla rasittavaa. Metelissä on puhuttava huutamalla, vessoista lähtien joka ikiseen paikkaan on pitkät jonot, kaikki kahvilat ja muut levähtämispaikat ovat koko ajan tupaten täynnä.

Maksava yleisö, esiintyjät ja osastoistaan kovaa vuokraa maksavat näytteilleasettajat voisivat vaatia yhtä ja toista. Esimerkiksi päähän kiinnitettäviä, luotettavasti toimivia mikrofoneja nykyisten kömpelöiden käsimikkien sijaan. Niitä on suunnilleen suudeltava, jotta ääni niiden kautta kuuluisi. Virukset ja bakteerit siinä satojen ihmisten mikin pussailussa ja imeskelyssä voivat hyvin ja leviävät tehokkaasti. Myös hermoja rassaavalle metelille voisi seinärakenteiden materiaalivalinnoilla ja sementtilattiaisille käytäville levitettävillä matoilla tehdä jotain.

Jututin messuilla yhtä alan pistämätöntä asiantuntijaa, jolle vuosien mittaan ovat tulleet tutuiksi käytännöllisesti katsoen kaikki eurooppalaiset kirjamessut. Hänen mukaansa niin modernit mikrofonit kuin matot ja äänentasoa säätelevät seinämätkin on kaikkialla muualla keksitty jo ajat sitten.

Suomessa ilmestyy vuosittain yli 10 000 kirjaa. Vain seitsemän prosenttia kirjojen kokonaismyynnistä on kaunokirjallisuutta. Ei siis ihme, että ”kirjan kriisin” koetaan piilevän erityisesti tietokirjallisuudessa, jonka painokset ovat pienentyneet ja menekki muutenkin heikentynyt. Näin arvioi toimittaja Elina Grundström artikkelissaan, jonka Helsingin Sanomat julkaisi juuri ennen kirjamessuja (HS 26.10.).

Grundströmin mukaan tietokirjan kriisiä ei ratkaise pelätty sähkökirja vaan tietokirjallisuuden sisältö. Hänen mielestään meillä ei osata ”kirjoittaa totuudesta” eli tehdä kaunokirjallisuuden keinoin tietokirjallisuutta, joka kiinnostaisi nuoria sukupolvia. Muualla maailmassa, muun muassa Ruotsissa dokumenttiromaanit ja muu niin sanottu reality-kirjallisuus taas ovat kaikkein suosituin kirjallisuuden laji.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tositarinoiden lajityyppejä ei Suomessa edes tunnisteta. Moni tietokirja jää kerronnaltaan keskeneräiseksi, ja ”koskettavan psykologisen tarinan tai juonellisen reportaasikirjan sijaan julkaistaan epämääräinen esseekokoelma”, lataa Grundström. Kirjallisuus voi tehdä itsensä merkityksettömäksi, jos laatu ja lajityypit eivät kehity erityisesti tietokirjallisuudessa.

Tervettä puhetta. ”Kirjan kriisissä” niin kuin muissakin ihmisen hengenravintoa koskevissa kysymyksissä todelliset haasteet ovat sisällöissä, eivät sisältöjä välittävässä tekniikassa. Peruslähtökohta on tekijän, kirjailijan työ: jos ei joku kirjallisuutta kirjoita, kirjallisuutta ei ole, eikä siinä auta sofistikoituneinkaan tekniikka.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset