Viikon kysymys
Euroopan unioni kaavailee kieltoa fosfaatin käytölle pyykinpesuaineissa. Suomessa käytettävistä pyykinpesuaineista noin 90 prosentissa fosfaatti on korvattu muilla kemikaaleilla. Pesuaineista peräisin olevan fosfaatin osuus Suomen fosforikuormituksesta Itämereen jää alle yhden prosentin vuotuisesta noin 2 600 tonnin kokonaiskuormasta.
Mitä vaikutuksia ympäristöön pääsevällä fosfaatilla on, ylitarkastaja Eliisa Irpola ympäristöministeriöstä?
– Pesuaineiden sisältämät fosfaatit edesauttavat rehevöitymistä ja osaltaan siten heikentävät pintavesien laatua.
Pesuaineista peräisin olevan fosfaatin osuus on kokonaisuudesta niin vähäinen, että tarvitaanko sen vuoksi kieltoa Suomessa?
– Pääasiallinen tavoite on Itämeren suojelu ja ensisijaisesti pyrimme EU:n laajuiseen tai Itämeren rantavaltiot kattavaan fosfaattirajoitukseen. EU:n komissio on nyt marraskuussa antanut ehdotuksensa unionin laajuisesta pyykinpesuaineita koskevasta fosfaattien rajoittamisesta. Itämeren fosforikuormituksen vähentämisessä fosfaatittomista pesuaineista luopumisen kustannus fosforikiloa kohti on vähäinen verrattuna muihin toimiin.
Milloin kielto voi tulla voimaan?
Komissio ehdottaa rajoituksen astuvan voimaan 2013
Ovatko fosfaatin korvaavat ainesosat pesuaineissa turvallisempia kuin fosfaatti?
– Markkinoilla on monenlaisia fosfaatittomia pesuaineita, ja ne ovat yhtä turvallisia käyttää kuin fosfaattipitoiset, mutta niillä ei ole samaa haitallista rehevöittävää vaikutusta, mikäli ne pääsevät käsittelemättömien jätevesien mukana vesistöön. Pesuaineiden oikea annostelu on tärkeää kaikkien pesuainetyyppien kanssa.
Jos Suomea verrataan muihin EU-maihin, millä tolalla fosfaattipäästöt meillä ovat?
– Pyykinpesuaineista peräisin olevan fosfaatin päästöt Suomessa ovat viimeisimpien laskelmien mukaan n. 15-20 tonnia vuodessa. Muiden maiden vastaavaa lukua ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi yhdeksässä EU-maassa on fosfaattipesuaineet kielletty.
Kieltoa tarvitaan siis kipeämmin muualla kuin Suomessa?
– Suomessa vesistöjemme rehevöitymisen takia fosforipäästöjen alentamiseen on suuri tarve. Itämeren rantavaltioiden lasketaan hyötyvän eniten EU:n piirissä ehdotetusta fosfaattirajoituksesta juuri Itämeren herkkyyden vuoksi.
Mistä syntyvät Suomen suurimmat fosforipäästöt, ympäristöneuvos Eeva–Liisa Poutanen ympäristöministeriöstä?
– Maatalouden fosfaattipäästöt ovat Suomessa selvästi suurin päästölähde. Ne vastaavat noin 60 prosenttia koko Itämereen tulevasta fosforikuormituksesta.
Miten niitä voidaan rajoittaa ja onko rajoituksilla aikataulua?
– Maataloudesta tulevien fosforipäästöjen vähentämiseksi on tehty pitkään töitä ja myös kuormitusta on saatu alenemaan. Tällaisia toimia ovat esim. suojavyöhykkeet, lannoituksen määrän vähentäminen, kasvupeitteisyys myös kasvukauden ulkopuolella jne.
Jos ajatellaan ympäristön kuormitusta kokonaisuudessaan, miten iso tai pieni tekijä fosfaatti siinä on?
– Fosfaatti (tai fosfori) on vesistöjen rehevöitymisen kannalta oleellinen. Jos fosforia on vedessä, niin levät pystyvät käyttämään sitä ravinnokseen. Sinilevät pystyvät sitomaan ilmasta typpeä, joten fosfori on sinilevien kasvun kannalta ns. rajoittavaravinne. Mikäli halutaan päästä eroon rehevöityneistä vesistöistä, pitää fosforikuormitusta saada vähenemään.
uutiskirje 