STT uutisoi viime viikon lauantaina, että Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo korottaa matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta. Matkakuluvähennysten omavastuuosuus on nyt 750 euroa, mutta hallitus aikoo ensi vuoden alusta korottaa sitä asteittain 900 euroon.
Työmatka-autoilu kallistuu korotuksen myötä huomattavasti: pitkiä matkoja ajavien työntekijöiden työmatkoihin voi mennä jopa satoja euroja enemmän rahaa vuodessa.
Kritiikkiä vaalilupauksista
Korotus on erityisen kiusallinen hallituksen kakkospuolueelle perussuomalaisille. Puolue kampanjoi ennen eduskuntavaaleja näyttävästi bensan hinnalla ja autoilun kustannuksilla. Oppositiosta on jo moitittu perussuomalaisia vaalilupausten pettämisestä.
– Perussuomalaiset kampanjoi eduskuntavaaleissa lupaamalla laskea autoilun kustannuksia. Alle puoli vuotta myöhemmin selviää, että autoilijoiden kustannukset eivät suinkaan laske, vaan tulevat päinvastoin nousemaan jopa satoja euroja vuodessa, sanoi kansanedustaja Joona Räsänen (sd) lauantaina lähettämässään tiedotteessa.
Politiikan tutkija, valtiotieteiden tohtori Ari-Elmeri Hyvönen Helsingin yliopistolta sanoo KU:lle, että on aina tulkinnanvaraista, missä määrin joku yksittäinen vaalilupaus toteutuu. Hyvönen on erikoistunut faktojen, totuuden ja kokemusten tutkimiseen politiikassa.
”Se, ketä autoilun kallistumisesta syytetään, ei automaattisesti sada kenenkään laariin”
– Käytännön hallitustyöskentely tarkoittaa erilaisten kompromissien tekemistä. Tässä tapauksessa vaalilupaus kyllä teknisesti toteutuu: bensan hinta laskee kyllä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että autoilun hinta laskisi, Hyvönen toteaa.
– On oma kysymyksensä, onko vaalilupausten toteuttaminen edes mielekäs tapa arvioida politiikkaa, hän lisää.
Tutkijan mukaan vaalilupauksia on tehty aina, eikä edes konkreettisten asioiden lupaamisessa ole läheskään aina kyse populismista.
– Ehkä tässä on enemmän kyse siitä, mikä on ollut lupauksen sisältö, kuin siitä, onko luvattu jotain konkreettista, mitä ei pystytäkään pitämään.
Ei välttämättä sada kenenkään laariin
Kysymys bensan hinnasta on erityisen tärkeä kasvukeskusten ulkopuolella asuville ihmisille, joiden työmatkat voivat olla hyvinkin pitkiä. Monissa maakunnissa perussuomalaiset kiilasikin suosituimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa.
Kun autoilu ei kuitenkaan halpene lupauksista huolimatta, voi moni maaseudulla asuva kansalainen kokea tulleensa huiputetuksi epärealistisilla vaalilupauksilla. Sillä taas voi olla vaikutuksia puolueiden kannatuksiin maaseudulla.
– Se, ketä autoilun kallistumisesta syytetään, ei automaattisesti sada kenenkään laariin, huomauttaa Ari-Elmeri Hyvönen.
Vaalilupausten toteutumattomuus saattaa kuitenkin ruokkia kyynisyyttä, joka on usein vaarallinen voima. Se voi Hyvösen mukaan johtaa yhä syvempään radikalisaatioon ja ihmisten irtautumiseen poliittisesta järjestelmästä.
– Paljon riippuu siitä, kuka seuraavien vaalien alla pystyy artikuloimaan näille ihmisille, mistä on ollut kyse ja miksi hommat eivät menneet siten niin kuin luvattiin, Hyvönen pohtii.
Hän sanoo myös, että vaalilupaukset ja politiikan lopputulokset eivät välttämättä kuitenkaan ole tärkeimpiä syitä populististen puolueiden kannattamiselle.
– Kyse on enemmän symbolisesta teosta, tietyn poliittisen identiteetin vahvistamisesta kuin siitä, että pyrittäisiin saamaan aikaan selkeitä lopputuloksia. Silloin ei tarvitse miettiä niinkään sitä, ovatko vaalilupaukset edes mahdollisia toteuttaa olemassaolevan lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten puitteissa, Hyvönen arvioi.
Toteutumattomat lupaukset avaavat ovia salaliittoteorioille
Isot vaalilupaukset eivät sinänsä ole populistiselle oikeistolle mitään uutta. Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump lupasi vuonna 2016 äänestäjilleen tekevänsä ”Amerikasta jälleen suuren”. Samana vuonna brittiläiset euroskeptikot kampanjoivat Ison-Britannian EU-eron puolesta lupaamalla, että Brexitin myötä britit ”saavat hallinnan takaisin”.
Abstraktit lupaukset ovatkin konkreettisia lupauksia helpompia toteuttaa. On vaikea näyttää toteen sitä, onko Amerikka jälleen suuri, tai sitä, onko hallinta tullut briteille takaisin Brexitin myötä.
Konkreettiset lupaukset ovat vaarallisempia, sanoo tutkija Ari-Elmeri Hyvönen. Lupaus bensan hinnan laskusta on helppo lupaus osoittaa katteettomaksi, jos bensan hinta nouseekin.
– Trumpin kannattajista moni on varmasti oikeasti sitä mieltä, että hän teki presidenttikaudellaan Amerikasta jollakin tavalla taas suuren. Jos hän olisi luvannut esimerkiksi tietyn määrän työpaikkoja USA:n keskilännen ruostevyöhykkeelle, olisi hän joutunut selittelemään sitä, miksi niin ei käynytkään, Hyvönen sanoo.
Kun vaalilupauksia tehdään, mutta niitä ei saada toteutettua, se voi ruokkia erilaisia salaliittoteorioita. Trump vetosi aikanaan deep stateen, jonkinlaiseen liberaaliin varjoeliittiin, joka esti häntä toteuttamasta uudistuksiaan. Unkarin pääministeri Viktor Orbán taas on käyttänyt unkarilaissyntyistä miljardööri George Sorosia syntipukkina milloin millekin maansa ongelmalle.
Politiikkaa totuudenjälkeisessä ajassa tutkinut Ari-Elmeri Hyvönen sanoo, että politiikan epäonnistumisia ei ainakaan vielä selitellä Suomessa salaliittoteorioilla.
– Salaliittoteorioilla ei ole vielä nykyisellään Suomessa vastaavaa kysyntää kuin joissain muissa maissa. Meillä on kyllä löysää puhetta eliiteistä. Se on kuitenkin aika abstraktiksi jäävää mutinaa, Hyvönen avaa.
uutiskirje 
