Helsingin Energian kehitysohjelman päätavoitteisiin lukeutuu kaupungin hiilineutraali tulevaisuus. Se on Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitäneen Kati Peltolan mielestä toteutettavissa.
– Sitä ei kuitenkaan voi saavuttaa, jolleivät ihmiset rupea ottamaan siitä poliittista ja henkilökohtaista vastuuta. Yhteiseksi tavoitteeksi pitää asettaa tasavertaiset oikeudet kohtuulliseen elämään.
Energian, sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuuden tulee valtuuston jo hyväksymien tavoitteiden mukaan olla vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia. Sähkön ja lämmön tuotannossa Helsingin Energian tulee samaan aikaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
Lähtökohtana näille tavoitteille on valtuustolle esitetty Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden joukossa on muun muassa pelletin tai muun biomassan käyttöönotto Salmisaaren ja Hanasaaren molemmilla voimalaitosyksiköillä kivihiilen rinnakkaispolttoaineena. Tämä tapahtuisi vaiheittain vuosina 2012–2014. Toteuttaa pitäisi myös EU-direktiivien päästörajojen edellyttämät ympäristöinvestoinnit Salmisaaren voimalaitoksella.
Valtuuston on Kati Peltolan mielestä helppo hyväksyä tällaiset ehdotukset, mutta vaikeaksi homma käy ensi vuonna, jolloin pitää päättää, mitä seuraavaksi tehdään.
– Helsingin talousjohtajien laskelmien perusteella käy yksi asia selväksi. Energiatuotannon tulevaisuus vilisee epäselviä mahdollisuuksia, joita ei ole vielä kehitetty toteutumiskelpoisiksi.
Biohiili on suomalainen ratkaisu
Tästä syystä Peltola näkee jatkovalinnat vaikeaksi ja hän kehottaa päättäjiä pysymään varovaisina jatkossa.
– Helsingin sähkö- ja kaukolämpöratkaisujen kustannuksia on vaikea arvioida, koska sekä teknologian todelliset kehitysvaihtoehdot että energiamarkkinoiden tulevaisuus ovat hämäriä. Varmaa on vain se, että energian käytön vähentäminen on viisasta ja että maapallolle ja ihmisille haitallisesta tuotannosta kannattaa luopua.
Peltola toi vaihtoehtona esille kotimaisesta puusta valmistetun biohiilen. Suomessa riittää maata muidenkin energiaraaka-aineiden kasvatukseen ja jo vastuullisuus muuta maailmaa kohtaan edellyttää, että suomalaiset ryhtyvät itse huolehtimaan käyttämänsä energian tuotannosta kestävillä tavoilla.
– Täällä on siihen tarpeeksi uusiutuvia luonnonvaroja ja teknistä kehityskykyä. Kivihiili pitää jättää mahdollisimman nopeasti. Kivihiiltä korvaavan teknologian onnistuminen Suomessa tukee myös muiden maiden siirtymistä kestävämpään energiatuotantoon.
Säästeliäs energiankäyttö palkittava
Helsingin Energian johtokunta ehdottaa, että kaupunki kartoittaa kaikki energian säästömahdollisuudet ja linjaa toimenpiteet, joilla hiilineutraali tulevaisuus voidaan toteuttaa. Kati Peltolalla on tähän yksi ehdotus: sähkön ja kaukolämmön käytön ohjaaminen progressiivisella hintajärjestelmällä.
– Asukkailla voisi vauvasta mummoon olla pieni henkilökohtainen energiabonus, jota voisi käyttää sähkö- tai kaukolämpölaskun maksamiseen. Kasvavan kulutuksen mukana myös kulutuksen yksikköhinta nousisi.
Peltola esittikin toivomusponnen, jossa edellytetään, että Helsingin Energia valmistelee sähkön ja kaukolämmön hintajärjestelmälle vaihtoehtoja, jotka palkitsevat säästeliästä energian käyttöä.
Kati Peltolan mielestä myös valtion keräämien energiaverojen pitäisi olla progressiivisia. Näin turvattaisiin oikeus energian peruskäyttöön pienituloisille ja rokotettaisiin niitä, jotka käyttävät energiaa kohtuuttomasti.
lehti 