Eduskunta on kuluvilla viikoilla käsitellyt ahkerasti hallituksen esitystä valtion vuoden 2024 budjetista.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto sanoo, että hallituksen esityksessä on sellaisia sote-ratkaisuja, jotka eivät valtiontalouden isossa kuvassa näyttäydy merkittävinä, mutta jotka ovat inhimillisesti todella rajuja ja raakoja. Yksi sellaisista on lastensuojelun jälkihuollosta leikkaaminen.
– Jälkihuollon ikärajaa lasketaan, ja sillä voi olla todella kohtuuttomia seurauksia. Se kohdistuu nuoriin, jotka ovat muutenkin elämässä saaneet kaikkein huonoimmat mahdolliset lähtökohdat, Meriluoto sanoo KU:n Kaikki Uusiksi -podcastin haastattelussa.
Kun ihminen on otettu huostaan lapsena tai nuorena, hänelle tarjotaan tukea aikuistumiseen ja itsenäistymiseen, kun hän tulee täysi-ikäiseksi. Se voi olla arjen tukea asumiseen ja elämänhallintaan, Laura Meriluoto avaa.
– Lastensuojelutaustaisilla nuorilla on ikätovereitaan enemmän haasteita ja isompi syrjäytymisriski ja jopa isompi menehtymisen riski. On pidetty tärkeänä sitä, että siihen tarjotaan tukea. Suomessa on oltu jo vuosia huolissaan nuorten syrjäytymisestä, ja tämä jos mikä on syrjäytymistä ehkäisevää palvelua!, Meriluoto sanoo.
Asunnottomuudessa on kyse palveluiden lisäksi asenteista
Tällä viikolla vietettiin Asunnottomien yötä. Vailla vakinaista asuntoa ry:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä 3 686 asunnotonta ihmistä, joista yli 800 on iältään 16–19-vuotiaita.
Sininauhasäätiö järjesti lokakuun alussa Katu ei ole koti -nimisen kampanjan, johon kuului tempaus Helsingissä. Siinä Narinkkatorille Helsingin keskustaan tuotiin 800 kenkäparia symboloimaan Suomen kahdeksaasataa asunnotonta nuorta.
Laura Meriluoto ajattelee, että asunnottomuus on ratkaistavissa. Ennen kansanedustajaksi valintaansa Meriluoto työskenteli sosiaalialan järjestötyöntekijänä kotikaupungissaan Kuopiossa. Hänen erityistä osaamisalaansa ovat eriarvoisuuteen liittyvät kysymykset.
– Asunnottomuustilannetta on Suomessa pystytty parantamaan määrätietoisilla toimilla ihan reilustikin. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana asunnottomuus on saatu valtakunnallisesti puolitettua. Kyllä keinot ovat olemassa, ja varmasti asunnottomuuden poistaminen ainakin lähes kokonaan on mahdollista. Varmasti väliaikaisia tilanteita tulee, mutta isossa kuvassa kyllä, Meriluoto sanoo.
”Kyllä keinot ovat olemassa, ja varmasti asunnottomuuden poistaminen ainakin lähes kokonaan on mahdollista.”
– En välttämättä näe realistisena, että se tapahtuisi tällä vuosikymmenellä. Päinvastoin, tällä hetkellä näyttää siltä, että asunnottomuuden riskiä lisätään näillä hallituksen toimilla, hän toteaa.
Kyse on kansanedustajan mukaan paitsi palveluista, mutta myös asenteista.
– Tuntuu, että meillä sosiaaliset etäisyydet ovat aika valtavia. Ihmisten asenteet heikommassa asemassa olevia kohtaan ovat aika jyrkkiä. Päihde- ja mielenterveysongelmaisia ei haluta omaan naapurustoon. Silloin myös päätökset, joita politiikassakin tehdään, eivät suosi tätä porukkaa, Meriluoto pohtii.
Hän muistuttaa, että pitkäaikaisasunnottomuuden taustalla on usein muita ongelmia ja vastoinkäymisiä ihmisen elämässä, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Asunnottomaksi päätyminen ei ole yhdessä yössä tapahtuva elämäntilanteen muutos, vaan se kehittyy vuosien tai vuosikymmentenkin ajan.
– Voi olla, että ihminen saa jo lapsuudesta niin huonot eväät, ettei kykene rakentamaan itselleen tasapainoista arkea, Laura Meriluoto sanoo.
Erityisesti hän haluaisi kiinnittää huomiota pitkäaikaisasunnottomuuden torjuntaan.
– Siihen liittyy yleensä todella kasautunutta huono-osaisuutta. Kyse ei ole vain asunnon puutteesta, vaan siellä on mielenterveysongelmia ja traumahistoriaa. Ne ihmiset tarvitsisivat todella monipuolista apua ja tukea, ja erityisesti siinä meillä on todella paljon kehitettävää, Meriluoto sanoo.
Kuuntele Laura Meriluodon koko haastattelu KU:n Kaikki Uusiksi -podcastista tästä!
uutiskirje 