Suomalaisväestön hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Tuore tutkimus vahvistaa myös eri sosiaaliryhmien väliset isot erot.
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) osoitti, että henkilön arvio omasta työkyvystään, terveydentilastaan ja yleensä elinoloista poikkesi eri alueilla huomattavasti.
Kainuussa työikäisen väestön työkykykokemus on merkittävästi huonompi kuin Turun asukkailla tai koko Suomessa keskimäärin. Vastaavanlainen tilanne on myös koetun terveyden osalta.
Maaseutumaisilla alueilla kuten Kainuussa esimerkiksi huonot joukkoliikennepalvelut heikentävät hyvinvointia selvästi enemmän kuin kaupunkimaisemmilla alueilla Turussa ja Oulun seudulla.
Turussa taas elintavoista ja riskitekijöistä alkoholin liikakäyttö on muita alueita yleisempää. Harvaan asuttujen alueiden ihmiset, kuten yläkainuulaiset, pitävät omia asuinalueitaan keskimääräistä turvallisempina.
Erojen kaventaminen tärkeää
Projektipäällikkö Risto Kaikkonen pitää erityisenä haasteena sosioekonomisia eroja. Koulutusryhmien välillä on suuria eroja terveydessä, työkyvyssä, psyykkisessä kuormittumisessa, masennusoireilussa sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoissa.
Hyvinvointieroja löytyy myös elinoloissa, elintavoissa ja riskitekijöissä, kuten tupakoinnissa, terveellisessä ravitsemuksessa ja lihavuudessa. Alempien sosiaaliryhmien tilanne on pääosin järjestään muita kehnompi.
– Työkyvyssä havaitut erot ovat jopa yli kaksinkertaisia väestöryhmien välillä. Mikäli todella halutaan ylläpitää ja parantaa suomalaisten työkykyä, toimintoja tulee jatkossa kohdentaa näiden erojen kaventamiseen, Kaikkonen toteaa.
Vastaavasti vähintään kaksinkertaiset erot ikääntyneiden arkiaskareista selviytymisessä ja kotona asumiseen liittyvissä kysymyksissä kertovat Kaikkosen mukaan selkeästi sen, että alempien sosioekonomisten ryhmien toimintakyvyn edistämiseen on panostettava.
uutiskirje 
