Iranista ja Irakista Suomeen muuttaneet kurdinaiset ovat pakolaistaustansa vuoksi usein omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaidottomia. Tästä syystä myös suomen kielen oppiminen on heille erityisen vaikeaa.
Jyvässeudun Työttömien yhdistyksessä huomattiin, että käsitöiden avulla kurdinaiset pystyvät paremmin ilmaisemaan itseään ja ja siinä samalla kehittämään omaa osaamistaan sekä myös suomen kielen taitoaan. Sen vuoksi yhdistys käynnisti Solmimalla suomea -hankkeen, johon saatiin avustusta myös opetusministeriöltä.
Solmimalla suomea -hankkeessa mukana olleet naiset ryhtyivät työttömien yhdistyksen työntekijöinä valmistamaan ryijyjä itämaisilla pystykangaspuilla. Kun sopivia kangaspuita ei ollut saatavilla kutojanaisten tarpeisiin, Jyväskylän työttömien tuki ry:n oma puutyöpaja Uusiotuote pantiin asialle ja tulosta syntyi.
Ryijyt pursuvat elämäniloa ja kirkkaita värejä.
Perinteisten ryijyjen kuvioita ei hahmotella etukäteen valmiiksi, vaan ne kehittyvät kutojan omassa mielessä työprosessin edistymisen myötä. Kudonta edistyy ripeästi omasta päästä ilman sen kummempia piirustuksia.
Vanhemmilta uusille polville
Kurdinaisten tekemät ryijyt pursuvat elämäniloa ja kirkkaita värejä, joista osa on saatu aikaan värjäämällä villoja luonnonväreillä.
Solmimalla suomea -hankkeessa mukana ollut kurdinainen Dawlat Yari on tehnyt kutojan työtä myös omassa kotimaassaan, mikä näkyy hänen työnsä jäljessä ja työnteon nopeudessa.
Työttömien yhdistyksen palveluksessa Dawlat Yari on opettanut muitakin kurdinaisia kutomaan. Tällä tavalla arvokas käsityöperinne on välittynyt myös uuden kotimaan oloissa vanhemmilta uusille sukupolville. Kurdinaiset ovat selvästikin ylpeitä omasta perinteisestä käsityötaidostaan.
Dawlat Yari toivoo kovasti saavansa kutojan työtä myös Suomessa. Hänen ja muiden kurdinaisten solmimia ryijyjä sekä niiden valmistuneen liittyviä valokuvia on esillä Jyvässeudun Työttömien järjestämässä Solmimalla suomea -ryijynäyttelyssä Jyväskylän kansalaisopiston aulagalleriassa kaupunginkirjastossa. Näyttelyssä järjestetään myös ryijyjen kudontanäytöksiä.
Työttömyys haittaa kotoutumista
Keski-Suomen ELY-keskuksen tuoreen selvityksen mukaan Keski-Suomessa asuu noin 300 ihmistä, joiden äidinkieli on kurdi. Suurin osa Suomessa asuvista kurdeista on tullut maahan joko kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.
Kurdinaisten kotoutumista Jyväskylään tutkineen opiskelija Laura Seppälän mukaan naisten suurin ongelma oli työttömyys ja mielekkään tekemisen puute.
Työn merkitystä kurdinaisten elämän ja kotoutumisen kannalta tutkineen Nashmil Zakin mukaan työnteko ja osallistuminen työelämään ovat tehokkain tapa kotoutua, asettua yhteiskuntaan ja tulla sen täysivaltaiseksi jäseneksi. Mitä parempi kielitaito maahanmuuttajalla on, sitä todennäköisemmin hän Zakin mukaan myös saa työtä.
Solmimalla suomea -ryijynäyttely 15.1.2011 asti Jyväskylän kansalaisopiston aulagalleria (Vapaudenkatu 39-41).
lehti 