Tänään julkaistun nuorten osaamistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen tulokset ovat vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan erittäin murheellisia tuloksia kaikin tavoin.
Tulosten mukaan suomalaisten nuorten kouluosaaminen on jatkanut heikentymistään, vaikka taso onkin edelleen teollisuusmaiden järjestö OECD:n keskistasoa parempi.
Li Anderssonin mukaan tuloksissa näkyy osaltaan koronapandemian vaikutus ja kaikki ne epätavallisuudet koulutyössä pandemia-aikoina.
– Tämän lisäksi tulokset ilmentävät myös yleistä osaamistason laskua, joka on vallinnut Suomessa pitempään, vuodesta 2006, Andersson sanoo KU:lle.
Li Andersson toimi opetusministerinä Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallituksissa vuosina 2019-20 ja 2021-23.
Osaamisen heikentyminen ei ole kuitenkaan ainoastaan suomalainen ilmiö, vaan oppimistulosten heikkeneminen näkyy suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista. Tämä kiinnitti myös Li Anderssonin huomion.
– Tämä on Pisa-tutkimuksissa poikkeuksellinen tulos, Andersson sanoo.
Hän jatkaa toteamalla, että esimerkiksi lukutaito sekä arvojen ja asenteiden muutos koulutuksen suhteen ovat maailmanlaajuinen ilmiö.
– Älylaitteet ja niiden vaikutus keskittymiskykyyn ja ajankäyttöön ovat globaaleja ilmiöitä. Myös sukupuolittuneet erot lukutottumuksissa näkyvät muissakin maissa, vaikka nämä erot ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret, Andersson sanoo.
Osaaminen periytyy ja eriytyy
Tänään julkaistuissa Pisa-tuloksissa korostuivat sekä sukupuolten erot että luokkaerot.
”Suomessa heikosti pärjäävien osuus on kasvanut koko ajan.”
Oppilaiden vanhempien koulutus, työmarkkina-asema ja kodin varallisuus olivat kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa yhteydessä oppilaiden osaamiseen. Suomessa sosioekonomisesti paremmin pärjäävistä perheistä tulevat oppilaat saivat myös parempia oppimistuloksia kaikissa mitatuissa aineissa.
– Tämä on yksi selitys meidän kansalliselle negatiiviselle trendillemme, Li Andersson sanoo.
– Suomessa heikosti pärjäävien osuus on kasvanut koko ajan, ja se näkyy myös tässä tutkimuksessa.
Anderssonin mukaan Suomen haaste on siinä, että oppimistuloksiin pitää pystyä vaikuttamaan monella tavalla.
– Niihin voidaan vaikuttaa koulutuspolitiikalla, jossa esimerkiksi oppimisen tuen uudistus on välttämätön. Yleisesti koulutuksen riittävistä resursseista on huolehdittava, hän sanoo.
Lukutaidon edistämiseksi tarvitaan Anderssonin mielestä paljon muutakin kuin koulutuspolitiikkaa. Lukutaito oli laskenut tässä tutkimuksessa aivan erityisen paljon, ja tässä näkyy hänen mielestään suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistuminen.
– Perheiden välisen eriarvoisuuden ehkäisemiseksi on tehtävä enemmän. Olen todella huolissani lapsiperheköyhyyden kasvusta. Oletan, että se tulee heijastumaan suoraan koulujen arkeen, Andersson toteaa.
Sukupuolierot korostuvat
Suomalaisesta koulumaailmasta on tulossa sukupuolittuneempi. Suomessa tytöt pärjäsivät Pisa-tutkimuksessa poikia paremmin sekä matematiikassa, luonnontieteissä että lukutaidossa.
Suomi oli tutkimukseen osallistuneista OECD-maista ainoa, jossa tytöt menestyivät matematiikassa paremmin kuin pojat.
– Sanoisin, että poikien huono menestys liittyy yhteiskunnan asenteiden muutoksiin koulutuksen suhteen, Li Andersson sanoo.
Hänen mukaansa arvot ja asenteet sekä suhtautuminen koulutukseen ovat muuttuneet verrattuna siihen, mitä ne ovat olleet aikaisemmin.
– Ennen esimerkiksi työväenluokkaisissa piireissä pidettiin sivistystä korkeassa arvossa ja haluttiin, että lapset kouluttautuvat. Laajemminkin yhteiskunnassa oli vahva yleinen koulutusmyönteinen eetos. Tämä on mielestäni muuttunut, Andersson pohtii.
Koulu ei voi tehdä kaikkea
Andersson painottaa sitä, että oppimistulosten laskusuunnan kääntäminen vaatii sekä monipuolista yhteiskuntapolitiikkaa että muutosta arvoissa ja asenteissa.
– Koulutuspolitiikassa pitää tehdä toimia, mutta koulu ei myöskään voi tehdä kaikkea. Jos kotona ja muualla yhteiskunnassa ei arvosteta esimerkiksi lukutaitoa, koulu on aika voimaton, Andersson sanoo.
Hänen mukaansa lukutaitoon ja yleisemminkin opiskelumenestykseen vaikuttavat esimerkiksi aikuisten asenteet, heidän lukutottumuksensa ja työmarkkina-asemansa.
Li Andersson uskookin, että tulokset saadaan käännettyä paremmiksi tekemällä politiikkaa, jolla Suomesta saadaan tasa-arvoisempi yhteiskunta sekä alueellisesti, sosioekonomisesti että sukupuolten välillä.
Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan, eikä muutos välttämättä tule kovinkaan nopeasti. Anderssonin mukaan se edellyttää pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä.
– Se tarkoittaa koulutuspolitiikassa sitoutumista koulutuksen rahoituksen turvaamiseen ja järkeviin sisällöllisiin muutoksiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen yleisesti.
Suurin haaste on kuitenkin kaikessa muussa yhteiskuntapolitiikassa, jolla on vaikutusta eriarvoisuuteen.
– Pitäisi saada aikaan laaja yhteisymmärrys siitä, että eriarvoisuutta yhteiskunnassa pitäisi vähentää, Li Andersson sanoo.
lehti 