Valtuustolle kerrotaan, että sosiaali- ja terveystoimen erityisenä painopisteenä on vuoden 2009 aikana ollut hoitoketjujen toimivuus. Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston sanotaan suunnitelleen yhdessä vanhuspalveluja koskevat toiminnalliset suunnitelmansa päättymässä olevalle vuodelle. Terveyskeskus kertoo edelleen valtuustolle, että sen osalta tavoitteet ovat toteutumassa suunnitellusti.
Todellisuutta on kuitenkin se, että huonokuntoiset helsinkiläiset vanhukset odottavat sairaaloissa ja kotona sopivaa hoivapaikkaa paljon pitempään kuin viime vuonna.
Kati Peltolan mielestä syy tavoitteiden toteutumatta jäämiseen on kaupunginvaltuuston budjettipäätöksessä.
Terveys- ja sosiaalivirastosta kuullut selvitykset kuvastavat Peltolan mielestä Helsingin kaupungin johtamisen heikkoutta.
– Sosiaalivirasto kertoo lisänneensä talouden ohjausta rajaamalla erityisesti henkilöstömäärää, sijaisten käyttöä ja asiakaspalvelujen ostoja. Tämän ohjauksen ansiosta viraston kuluvan vuoden talouden toteumaennusteessa toimintakatteen poikkeama talousarviosta on hieman pienempi kuin viime vuonna. Henkilöstömäärän kasvu on pysähtynyt.
Tuollaiset selitykset kertovat Peltolalle, että asioista ei uskalleta puhua niiden oikeilla nimillä.
– Alistuminen byrokraattiseen budjettikuriin on A ja O. Tarvittavia työntekijöitä ei palkata ja työssä olevia kiristetään yli jaksamisen rajojen. Toimivia hoitopaikkoja vähennetään ja samaan aikaan kuitenkin maksetaan HYKS:lle siitä, että se hoitaa hoivajonossa olevia tarpeettomasti erikoissairaanhoidon paikoilla.
– Terveyskeskus ei lisää omille terveysasemilleen lääkäreitä ja hoitajia tarpeeksi, jotta niillä pystyttäisiin ottamaan vastaan asemille pyrkivät tai edes vastaamaan ajanvaraussoittoihin. Kuitenkin maksetaan miljoonia HYKS:ille siitä, että se hoitaa ihmisiä, joiden sairaudet olisi pystytty hoitamaan alkuvaiheessa jo terveysasemalla.
Peltola pitää selvänä, etteivät hoitoketjut voi toimia, jos terveyskeskus ja sosiaalivirasto eivät edes kerro, miten asukkaiden palvelujen ongelmia voisi purkaa.
lehti 