Hallitus ilmoitti sisäministeri Mari Rantasen (ps.) suulla jatkavansa itärajan sulkua kuukaudella. Sulkua perusteltiin sillä, että itärajan takana on viranomaisten mukaan edelleen ihmisiä odottamassa rajan aukeamista.
Itäraja suljettiin ennen joulua, kun Venäjän todettiin ohjaavan rajalle turvapaikanhakijoita. Samaa perustetta käytetään nyt.
– Viranomaisten kokoamien tietojen perusteella uhka Venäjän hybridivaikuttamisen uudelleen käynnistymisestä ja laajentumisesta aiemmin koetulla tavalla on kuitenkin erittäin todennäköinen. Siksi on välttämätöntä jatkaa itärajan sulkua, sanoo sisäministeri Rantanen tiedotteessa.
Itärajan sulkeminen on kerännyt paljon kannatusta myös oppositiosta. Ainoastaan vasemmistoliitosta on huomautettu, että päätös on ongelmallinen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi aiemmin tällä viikolla Ilta-Sanomien tentissä, että hän avaisi yhden raja-aseman.
Rajan sulkeminen perustuu tiedustelutietoihin, mikä aiheuttaa jossain määrin jännän tilanteen. Päätöstä ei voida sen enempää avata, jotta tiedustelupuolen toiminta ei vaarannu. Samalla kritisointi on hyvin vaikea, koska tarkkaan ei tiedä, mihin tietoon päätös oikein perustuu.
STT:n jutussa mainitaan Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentajan Heikki Ahtiaisen sanoneen, että on tiedossa, että Venäjän puolella on potentiaalisia turvapaikanhakijoita, mutta rajavartiostolla ei ole tarkkoja tietoja heidän liikkeistään.
Kommentti on absurdi, jos sillä yritetään perustella rajan pitämistä kiinni. Autoritaarisissa maissa on aina potentiaalisia turvapaikanhakijoita.
Sisäministeriön tiedotteessa kirjoitetaan seuraavasti: ”Viranomaisten tietojen perusteella lähialueella on edelleen maahantulijoita odottamassa itärajan avaamista. Myös kiinnostus lähtömaista liikkeelle lähtöön on edelleen olemassa.”
On helppo todeta, että tilanne on helmikuussa tismalleen sama. Lähialueelle sijoittuu esimerkiksi Pietarin miljoonakaupunki, jossa asuu paljon Venäjälle muualta tulleita ihmisiä. Lähtömaissa tilanne ei kuukaudessa muutu mihinkään.
Oikeistohallitus on ajautunut tilanteeseen, josta on vaikea päästä ulos. Itärajan kiinnipitämiselle on epäilemättä paljon kannatusta niin hallituspuolueissa kuin kansalaisten keskuudessa. Samalla painaa myös kansainvälisten sopimusten velvoitteet – kansainväliset sopimukset muodostavat sen Suomen paljon mainostaman sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen ytimen. Noita sopimuksia Suomi ei nyt noudata.
uutiskirje 
