Noin 10 000 intialaista maanviljelijää ottaa itseltään hengen vuosittain. Itsemurhia tapahtuu 27 päivässä eli enemmän kuin yksi tunnissa. Talonpoikien velkaantumisen aiheuttama kriisi on jatkunut 1970-luvulta, eikä ratkaisua näy.
Maharashtran osavaltiossa asunut 59-vuotias viljelijä Durga Das päätti elämänsä toissa vuonna ottamalla myrkkyä. Itsemurhan syy oli kyvyttömyys maksaa takaisin pankkilainaa, jonka Das oli pyytänyt korjatakseen taloaan.
Nyt hänen 32-vuotias poikansa, kahden lapsen isä Pradeep Das, on yhtä epätoivoisessa tilanteessa. Perhe viljelee puuvillaa omistamallaan 20 aarin maatilkulla. Koska viime vuosien sadot ovat tuhoutuneet ankarien helleaaltojen vuoksi, isän ottama laina on yhä maksamatta ja pankki uhkaa viedä vakuutena olleen maan.
– Jos lapsia ei olisi, minäkin olisin riistänyt hengen itseltäni ajat sitten”, Pradeep Das huokaa.
– Loppu lähestyy päivä päivältä. Nyt kesät käyvät aina vain kuumemmiksi eikä sateita tule. Talomme kaipasi kipeästi korjaamista, sillä vesi ryöppysi sisään aiemman monsuunisateen aikana ja koko perhe sairastui. Siksi otimme korjauslainan, mutta kohtalo oli meitä vastaan, hän selittää.
Sademäärä ennustaa
Tutkijoiden laatima tilastollinen malli ennustaa, että jos vuoden sademäärä vähenee 25 prosenttia, itsemurhan tehneiden viljelijöiden määrä kasvaa 1 188:lla. Vuosi 2023 on jo todettu mittaushistorian kuumimmaksi.
– Ilmastonmuutos tekee maataloudesta äärimmäisen riskialtista sekä mahdollisesti vaarallista ja tappiollista, mikä lisää itsemurhariskiä, kiteyttää Ritu Bharadwaj, joka johti Kansainvälisessä ympäristö- ja kehitysinstituutissa (IIED) tehtyä tutkimusta.
Intia on noussut Kiinan ohi maailman runsasväkisimmäksi valtioksi, ja sen fossiilisten polttoaineiden kysyntä uhkaa kasvaa eniten maailmassa ensi vuosikymmenellä. Intian kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan ylittävän Euroopan ja Japanin yhteenlasketut päästöt vuonna 2030.
Vaikka joulun alla Dubaissa pidetty YK:n ilmastokokous sitoutui lopettamaan fossiilisten polttoaineiden käytön tulevaisuudessa, Intian talonpoikia se ei nyt lohduta. Helleaallot jatkuvat, lämpötila nousee ja monsuunit viivästyvät.
– Voimme istuttaa hyviä siemeniä, käyttää laadukkaita lannoitteita ja ponnistella saadaksemme kelpo sadon, mutta sää saattaa pilata kaiken. Sen vihaa emme pääse pakoon. Viljelijä uurastaa koko vuoden, ja yksi ainoa helleaalto riittää murskaamaan toiveet, Das pohtii.
Kenelle tuki päätyy?
Dubain kokouksessa alettiin koota rahastoa, jolla on tarkoitus auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä eniten kärsiviä maita. Vauraat maat, joiden teollisen vallankumouksen seurausta ilmastonmuutos on, antoivat rahastoon noin 430 miljoonaa euroa.
Rahaston käyttökelpoisuus herättää kuitenkin kysymyksiä. Yhdysvaltain Marylandin yliopiston professori Anand Patwardhan moittii sitä, että keskitytään valtioihin, vaikka tukea tarvitsisivat vahinkoja ja menetyksiä kärsineet ihmiset. Hän pitää ensiarvoisena sen varmistamista, että apu tavoittaa heidät.
Oxford Climate Policy -laitoksen johtaja Benito Muller perää uusia tapoja käyttää tukirahoja esimerkiksi vakuutusjärjestelyihin.
Jatkuuko jahkailu?
Intialainen ilmastoaktivisti Anita Gosh ei näe uuden rahaston tuovan välittömiä hyötyjä Intian talonpojille.
– Heille pitää tarjota kattavia vakuutuksia kuivuuden tai muun sadon tuhoutumisen varalle. Lisäksi rahaston tulisi tukea viljelijäperheitä taloudellisesti, jos ne ovat pulassa pieneksi jääneen sadon, talonkorjauksen tai vaikka hääjuhlien seurauksena. Pitäisi suhtautua humaanisti niihin, jotka kantavat ilmastonmuutoksen raskaimman taakan, Gosh vetoaa.
Aiempien kokemusten valossa hän pelkää, että ilmastorahoituksen käytön suunnittelu voi jäädä hyllylle vuosikausiksi.
– Jos annetut suositukset olisi toteutettu, tilanne olisi nyt toinen. On aika lopettaa jahkailu, tarvitaan toimintaa perustasolla.
Samaan aikaan, kun kaksiviikkoista ilmastokokousta pidettiin äveriäässä Dubaissa, arviolta 380 maanviljelijää teki itsemurhan Intiassa. Syynä olivat velat, kyvyttömyys maksaa tyttären myötäjäisiä tai yksikertaisesti kaiken toivon menettäminen. Taustalla lymyää kuitenkin ilmastonmuutos ja sen kohtalokas vaikutus köyhien elämään.
lehti 