Maahanmuuttajien kotoutumisen parantamiseksi tarvitaan nykyistä konkreettisempia ja tavoitteellisempia suunnitelmia.
Maahanmuuttajien ohjauspalveluissa psykologina työskentelevä Reet Mammon tutki perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastetussa psykologian väitöskirjassaan ison kulttuurimuutoksen kokeneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Tutkimuksessa oli mukana kolmen etnisen ryhmän edustajia: afganistanilaisia, kurdeja ja venäläisiä.
Kotoutuminen on Mammonin mukaan monimutkainen ja pitkäaikainen prosessi, jossa maahanmuuttajat joutuvat sopeutumaan paikalliseen kieleen ja kulttuuriin sekä hyödyntämään paikallista neuvonta- ja ohjausjärjestelmää hyvän elämän tavoittelemisessa.
– Maahanmuuttajien omat voimavarat ja ympäröivä sosiaalinen tukiverkosto auttavat ihmistä selviytymään menestyksellisesti erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa. Niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen vievät eteenpäin.
Maahanmuuttajien elämänhallinnan tunteen vahvistumiseen tai heikentymiseen vaikuttavat Mammonin tutkimuksen mukaan monet tekijät, kuten omiin voimin pärjääminen, koulumenestys, urasuunnitelmien selkiytyminen, työpaikan saanti, työpaikassa koettu tyytyväisyys sekä yhteiskunnallinen arvostus.
Kielitaito ja työ ovat tärkeitä
Maahanmuuttajien elämässä hyvä suomen kielen taito, joustava sopeutuminen ja työ ovat tärkeitä.
Maahanmuuttajalla on Mammonin mukaan tarve sopeutua monenlaisiin asioihin suomalaisessa yhteiskunnassa. Sopeutumisen edistämiseksi voidaan kotoutumissuunnitelmat laatia nykyistä selkeämmin, konkreettisemmin sekä tavoitteellisina.
Tutkimuksen tulokset antavat aihetta pohtia, miten vahvistuvaa elämänhallinnan tunnetta voidaan hyödyntää maahanmuuttajien tavoitteellisuuden ja vastuullisuuden kehittämiseksi kotoutumisessa. Tulokset tarjoavat aihetta myös kantaväestön asenteisiin vaikuttamiseen.
Tutkimuksesta saatuja tietoja voidaan soveltaa kotoutumisen edistämiseksi maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyössä.
uutiskirje 
