Victoriajärven rannalla, Kotiangin rauhaisassa kylässä Yvonne Atieno hoitaa kalalammikkoaan heltymättömässä päiväntasaajan auringon paahteessa. Noin kolmekymppisen Atienon nuori tytär ruokkii innoissaan kaloja äitinsä kanssa.
Yvonne Atieno on alkuperäiseltä ammatiltaan kirjanpitäjä. Hän vaihtoi tilikirjojen selaamisen uudistavan maatalouden harjoittamiseen. Päätös rikasti hänen elämäänsä ja lisäksi tarjosi ”arvokkaita elämän oppitunteja”.
– Minulle kehittyi intohimoinen suhde viljelyyn. Se ei ole tyypillisesti nuoria houkuttelevaa työtä, mutta se on kouriintuntuvuudessaan uskomattoman palkitsevaa, Atieno hymyilee tyytyväisenä.
– Toisin kuin perinteisessä työelämässä, näissä puuhissa minulla ei ole eläkeahdistusta. Nautin, kun nousen varhain aamulla ja näen afrikkalaisten kasvieni kukoistavan, Atieno sanoo.
Matomehua kemikaalien sijaan
Ilmasto muuttuu, mutta Yvonnen kaltaiset kenialaiset maalaiset raivaavat uudistavan maatalouden kautta polkua kohti kestävämpää tulevaisuutta. Se antaa toivoa yhteisöille ja ympäristölle.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n vuonna 2022 julkaiseman raportin mukaan uudistavaan maatalouteen siirtymisellä olisi potentiaalia luoda Afrikkaan noin viisi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Samalla taattaisiin pienviljelijöiden ruokaturva.
Atieno on saanut koulutusta kestävän maanviljelyn tekniikassa, jossa hyödynnetään paikallista maatalousjätettä matojen kasvatusalustana. Madot tuottavat jäteravinnostaan ravinteikasta nestettä, joka on tehokasta lannoitetta. Muun muassa matomehuksi kutsuttu neste on kiertotaloudellinen vaihtoehto synteettisille lannoitteille.
Alkujaan Atieno ja hänen aviomiehensä yrittivät tarhata kaneja saadakseen niiden virtsasta lannoitetta. Kanit kuitenkin sairastuivat, ja hanke kaatui siihen.
– Meidän täytyi vaihtaa matomehuun. Laimennussuhde on alhaisempi kuin synteettisillä lannoitteilla: sekoitamme litran matomehua 10-20 litraan vettä. Se on kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä, Atieno selittää.
Elefanttiheinää lehmille
Neljän lapsen isä Mark Ogada Doyo upottaa kätensä keittiöjätteeseen muovisäiliössä ja hämmentää seosta, jossa pikkuruiset punaiset madot kiemurtelevat. Tämä on hänen joka-aamuinen rutiininsa ennen karjan rehuruohon leikkuuta. Säiliön vieressä on neljä jerrykannua täynnä ruskehtavaa nestettä.
Valmistuttuaan koulusta Ogada päätti isänsä innoittamana ryhtyä maanviljelijäksi. Isä oli sekä maanviljelijä että eläinlääkäri. Äärimmäisten säätilojen aiheutettua veden niukkuutta Ogada siirtyi monien muiden paikallisten viljelijöiden tavoin karjan kasvatukseen. Sitten ongelmaksi muodostui rehun korkea hinta paikallisilla toreilla.
– Kahden lehmäni hoito vaati 1 200–1 800 Kenian shillinkiä (n. 6,8–10,2 euroa) päivässä. Valitettavasti suurin osa alueemme kasviksista kasvatetaan käyttämällä synteettisiä lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä. Jos lehmän rehu valmistetaan niiden jätteistä, maidon laatu heikkenee ja siitä tulee ihmisravinnoksi sopimatonta, Ogada sanoo.
Ratkaistakseen rehuongelman Ogada istutti 2,5 eekkeriä (noin hehtaarin) elefanttisulkahirssiä eli elefanttiheinää. Ylijäämän hän myy paikalliselle yhteisölle.
– Suunnittelen elefanttiheinäpellon laajentamista kymmeneen tai kahteenkymmeneen eekkeriin (n. 4,5–9 hehtaaria), Ogada kertoo.
Ogada on omaksunut ympäristöystävällisiä käytäntöjä esimerkiksi istuttamalla korianteria ja meksikolaisia kehäkukkia torjumaan lehtikaalin ja paprikan tuholaisia. Hänen ei ole vuoden 2021 jälkeen tarvinnut ostaa synteettisiä torjunta-aineita.
Ammattimaisella maanviljelyllä suuri potentiaali
Kenian järvialueen nuoret viljelijät ovat hyötyneet Ikea-säätiön rahoittamasta ja brittiläisen hyväntekeväisyysjärjestö Practical Actionin toteuttamasta viisivuotisesta projektista Transforming Rural Economies and Youth Livelihoods. Projekti pyrkii parantamaan maalaisyhteisöjen talousnäkymiä ja tukemaan alueen nuorison elinkeinoja.
Ammattimaisella maanviljelyllä on hyvät mahdollisuudet lieventää maaseudun korkeaa työttömyyttä, luoda perheille yhteenkuuluvuuden tunnetta, tarjota yhteisöille entistä terveellisempiä ruokavaihtoehtoja sekä virkistää paikallista talouselämää.
Practical Actionin Afrikan johtaja Akinyi Walender korostaa uudistavan maanviljelyn omaksumisen tärkeyttä. Se voi voimaannuttaa uutta maanviljelijöiden sukupolvea ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa kohtaloonsa ja kasvattaa yhteisöjensä vaurautta.
Tuotteiden pääsyä markkinoille, rahoitusta ja tietoisuutta pitäisi kuitenkin parantaa. Jotta uudistavalla maanviljelyllä olisi pysyviä vaikutuksia, sen tukemiseen vaaditaan lisää investointeja.
Tomaatteja ja virtahepoja
Ng’uran kylässä 27-vuotias Boniface Otieno kasvattaa tomaatteja ilman synteettisiä lannoitteita tai tuholaismyrkkyjä. Hän vaihtoi palkkatyön mikrobiologina maanviljelyyn. Viljelykset menestyvät, vaikka Victoriajärven rantojen maatilat kärsivät tunkeilevista virtahevoista. Tomaattien tuomilla tuloilla hän on alkanut kasvattaa myös lampaita, lehmiä ja siipikarjaa.
– Maanviljely vaatii päättäväisyyttä, toivoa ja kärsivällisyyttä. Luomuviljely on osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi, sillä se on halvempaa kuin keinolannoitteilla ja myrkyillä viljely, Otieno kertoo.
lehti 