Intiassa, Kashmirin osavaltion pääkaupungissa Srinagarissa elää kultaseppä Abdul Gani Malik, 75. Hän on nähnyt kotiseudullaan rauhallisia ja rauhattomia aikoja, mutta milloinkaan aiemmin hän ei ole nähnyt talviaikana lumetonta Kashmiria.
Malik työskentelee yhä liikkeessään Srinagarin vanhan kaupungin torialueella. Hän asettelee varovasti värikkäitä smaragdeja häikäiseviin kultakaulakoruihin ja hämmästelee säätä.
– Talvi Kashmirissa ei milloinkaan ole ollut näin kauhea ja pelottava.
Hän muistaa, miten aiemmin keskitalven ankarimpina päivinä metriset lumikinokset peittivät kaupunkienkin kadut, ja vuorilla lumipeite säilyi kuukausikaupalla. Vuoriston lumet vaikuttivat kesän lämpötiloihin ja sulaessaan antoivat vettä alarinteille ja tasangoille.
– Nyt on toisin. Vuoret vaikuttavat kuivilta ja kuolleilta. Joissa ei ole vettä ja metsämme kuihtuvat. Tämä on täydellinen maailmanloppu, Malik sanoo.
Rukouksia lumelle
Kashmirin talvi on perinteisesti jaettu kolmeen osaan: Chilay Kalan (vanhustalvi), Chilay Khuarud (nuori talvi) ja Chilay Bacha (lapsitalvi). Kylmin osa, Chilay Kalan, alkaa joulukuun 21. päivä ja päättyy tammikuun lopussa. Sen aikana odotetaan lumisateita.
– Tämän kauden aikana lämpötilat laskevat kymmenen celsiusasteen tienoille, ja kun vuorilla sataa lunta, se kerääntyy jäätiköille. Myöhemmin saapuvat lumisateet ovat hyödyttömiä, Malik selittää.
Tammikuussa kaikissa Kashmirin tärkeimmissä moskeijoissa on järjestetty yhteisrukouksia, joilla paikalliset muslimit ovat anoneet lumisateita.
– Me rukoilimme ja toivomme, että Jumala kuuntelee meitä.
Ympäristötieteitä opiskelevan Abid Alin mukaan Kashmirin elinkeinot ovat riippuvaisia lumentulosta. Jos lunta ei tule, tilanne muuttuu kamalaksi.
– Alueen sähköjärjestelmä, maatalous ja turismi ovat kaikki riippuvaisia lumesta. Kuiva talvi tulee osoittautumaan katastrofaaliseksi paikallisella väestölle, Abid sanoo.
Elämä raiteiltaan
Kashmirin valtion tuloista 60 prosenttia tulee maataloudesta, ja noin 80 prosenttia väestöstä elää maaseudulla.
Kashmirin arvioidaan kärsineen viime joulukuussa 79 prosentin sadevajeesta. Intialaiset ilmatieteilijät syyttävät epätavallisista säistä maapallon lämpenemistä ja toistuvaa sääilmiö El Niñoa, jotka ovat luoneet Intiaan ja muuallekin Aasiaan lämpöä ja kuivuutta.
Kashmirin laakso on vuosien ajan kärsinyt sateiden epäsäännöllisyydestä ja vähenemisestä. Tämän vuoden kuiva talvi on jo nyt suistamassa maanviljelijöiden elämää raiteiltaan.
– Uhkat ovat valtavia, eivätkä ihmiset voi tehdä muuta kuin seurata voimattomina kriisin etenemistä, maanviljelijä Abdul Karim Ganaie huokaa.
Liian myöhään, liian vähän
Kashmirin maatalousviraston johtaja Choudhary Mohammad Iqbal vakuuttaa, että virasto seuraa tilannetta tarkasti ja aikoo tulevina kuukausina varoittaa maanviljelijöitä.
– Myönnämme, että tilanne huolestuttaa Kashmirin maatalousyhteisöä, mutta meidän täytyy toteuttaa strategiaa, joka takaa pienimmät tappiot. Työstämme sitä parhaillaan.
Kashmirin kuuluisat turistikohteet kärsivät myös matkailijoiden vähenemisestä. Tammikuussa hotellien käyttöaste oli vain 30 prosenttia.
Helmikuun ensimmäisellä viikolla kylmimmän talvikauden jo loputtua kaivatut lumisateet vihdoin saapuivat useimpiin Kashmirin kolkkiin. Asiantuntijoiden mukaan siitä ei kuitenkaan ole merkittävää hyötyä, sillä lunta ei ehdi kertyä tarpeeksi pitkän ajan kuluessa.
lehti 