Bioenergia-alaa on Keski-Suomessa kehitetty lähes kymmenellä miljoonalla eurolla. Sen myötä arvioidaan syntyneen vähintäänkin kausiluonteista työtä jopa kolmelle tuhannelle työntekijälle ja urakoitsijalle.
Vuosien 2007-2010 aikana Keski-Suomessa käytetystä 9,5 miljoonaa eurosta on päässyt osallisiksi yhteensä 76 keskisuomalaista yritystä, jotka ovat mukana Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja Energiateknologian osaamiskeskusohjelman kaikkiaan noin 30 kehittämishankkeessa.
Keski-Suomessa on muun muassa kehitetty biovoimaloiden logistisia järjestelmiä, uusiutuvia lämmitysjärjestelmiä, biokaasujärjestelmiä ja bioenergia-alan innovaatiojärjestelmiä. Maakunnassa on myös kehitetty bioenergia-alan koulutustarjontaa sekä vahvistettu keskisuomalaista bioenergia-alan osaamiskeskittymää.
Useat hankkeet ovat parantaneet biopolttoaineiden toimitusketjujen tehokkuutta ja varmuutta sekä niihin liittyvää osaamista.
Keski-Suomi soveltuu hyvin biomassavarojen käytön tutkimiseen, sillä maakunnassa hyödynnetään bioenergiaa hyvin paljon ja monipuolisesti.
Työtä suoraan ja välillisesti
Bioenergian kehittäminen alkaa Keski-Suomessa näkyä myös työpaikkoina. Bioenergiasta elinvoimaa -ohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen arvioi, että bioenergian tuotantoon (metsähakkeen, turpeen ja ruokohelven korjuuseen ja kuljetukseen sekä polttoon energiaksi) on Keski-Suomessa syntynyt välilliset vaikutukset huomioiden 1 950 henkilötyövuoden edestä työpaikkoja.
– Koska huomattavalta osin työpaikat ovat kausiluonteisia, lisäys koskee ainakin 3 000 työntekijää sekä urakoitsijaa. Suoria työpaikkoja metsähakkeen, turpeen ja ruokohelven korjuuseen ja kuljetukseen on syntynyt 911 henkilötyövuotta. Tämä vastaa äskettäin Helsingin telakan saaman tilauksen työllistämisvaikutusta, sillä erolla, että bioenergian tilaus on jatkuva.
Myös puun myyjät saavat pientä lisäarvoa raaka-aineelleen kantohinnan kautta. Palkkoina, yrittäjätulona, kantohintana ynnä muuna saatava tuotannontekijätulo on Paanasen mukaan noin 190 miljoonaa euroa vuodessa keskisuomalaisille kotitalouksille.
Tuotantoon vielä lisää työpaikkoja
Paananen uskoo, että uusia työpaikkoja syntyy vielä jonkin verran polttoaineen tuotantoon.
– Mikäli biodieseltehdas tulee Äänekoskelle, työllisyysvaikutus lienee noin 500 henkilötyövuotta, muussa tapauksessa 100 – 200 henkilötyövuotta. Erityisesti lämmityssektori voisi tarjota merkittäviä bioenergian liiketoimintamahdollisuuksia pk- yrityksille, mutta valitettavasti valtion ohjaustoimet eivät sitä juuri tue.
Teknologian ja asiantuntijapalveluiden myynnissä muualle maahan ja ulkomaille on Paanasen mukaan näköpiirissä huimat kasvumahdollisuudet.
– Meidän näkökulmasta voidaan sanoa, että ne ovat rajattomat. Todellinen kilpailukyky ja kyky hyödyntää kasvavat markkinat ratkaisee työllistävyyden. Mitään lukuja en uskalla tässä esittää.
Bioenergiasta elinvoimaa -klusterissa toimivat yritykset, jotka tarjoavat bioenergiaa ja energiaraaka-aineita tai niihin liittyviä koneita ja laitteita. Klusterissa toimivat myös alan asiantuntijaorganisaatiot.
Klusterin kehittämisestä kaudella 2007 – 2010 vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomen liiton toimeksiannosta.
lehti 