Työväentutkimuksen vuosikirja 2010 on valmistunut. Kirjan päätoimittaja, dosentti Anu–Hanna Anttila sanoo, että suomalaista kansalaistoimintaa on leimannut vahva järjestäytyminen ja institutionalisoituminen. Se on hänen mielestään palvellut myös demokraattisen järjestelmän muotoutumista.
Perinteisen kansalaisaktivismin rinnalle syntyi 1960–luvulta lähtien ”uusia, yhden asian liikkeitä”, jotka ajoivat mm. rauhanaatetta, eläintensuojelua ja kehitysyhteistyötä.
Anttilan mukaan perinteisen, edustuksellisen demokratian keinot vaikuttaa yhteiskuntaan eivät tätä nykyä houkuttele kansalaisia edes äänestämään.
On syntynyt uusi aktivismin muoto, vastademokratia, joka haastaa vanhat ja uudet liikkeet. Sen toimintamuotoja ovat mm. talonvaltaukset, mielenosoitukset ja lakot.
– Erityisen silmiinpistävää ovat tässä listassa lakot, joiden kohtalona 2000–luvun Suomessa on ollut joutua niin työnantajapuolen kuin mediankin lyömiksi.
– Ilmeisesti moinen yhteiskunnallinen jarrutus tähtää siihen, ettei kansalaisten oikeus puolustaa joukkovoimalla oikeuksiaan enää olisikaan voimassa, Anttila kirjoittaa.
Hänen mielestään lakko on yhteiskunnallisen konfliktin ilmaus, ja siihen pitää yhteen liittyneillä työntekijöillä olla perustelluissa tilanteissa myös oikeus”.
Kansalaistoimintaan on syntynyt lisää uusia muotoja, joissa aktivistit toimivat globaalisti, yli kansallisten rajojen, osaavat hyödyntää mediaa monipuolisesti ja suhtautuvat edeltäjistään poikkeavasti julkisuuteen.
Vuosikirja 2010 tarjoaa laajan kirjon työväentutkimuksesta. Se ulottuu Matti Kurikan, Veikko Palomaan ja A.E.Tannerin sukupuolimoraalia koskevista kannanotoista 1900–luvun alussa Tuomas Ylä–Anttilan väitöskirjatutkimukseen Politiikan paluu, jossa hän käsittelee globalisaatioliikettä ja julkisuutta.
uutiskirje 
