Lilian Eze alkaa vapista yhä, kun vain muistelee ihmiskaappaajien tiuhaan toistuneita vierailuja kotikylässään Nigerian Kadunan osavaltiossa. Niiden tähden hän pakeni lastensa kanssa pääkaupunki Abujaan helmikuussa 2022.
Lilian Eze kertoo, että kaappaajat saapuivat iltaisin moottoripyörillään ja jalkaisin, eivätkä turvallisuusjoukot heitä juurikaan estelleet. He ammuskelivat ilmaan herättääkseen pelkoa asukkaissa ja sitten pakottivat mukaansa joukon ihmisiä, jotka veivät vangeiksi metsän uumeniin. Vietyjä pidettiin vangittuina, kunnes heistä maksettiin lunnaat. Kaikki panttivangit eivät selvinneet hengissä.
– Kun kaappaukset alkoivat vuoden 2017 tienoilla, luulimme niiden ennen pitkää laantuvan, mutta niistä tulikin äärimmäisen usein toistuvia. Laukaukset olivat kauhistuttavia, useimpina öinä emme saaneet kunnolla nukuttua. Sen jälkeen kun naapurini kaapattiin, lakkasin nukkumasta kotonani ja menin lasteni kanssa naapuriyhteisöön öiden ajaksi, Eze sanoo.
Lunnaiden maksu on rikos
Nigeriaa piinaa tällä hetkellä lunnaiden toivossa tehtyjen ihmiskaappausten aalto, joka on lajissaan maailman pahimpia. Aseistetut miehet nappaavat uhrinsa maanteiltä, kouluista ja jopa kodeistaan. Lagosilaisen riskejä arvioivan SBM Intelligencen raportin mukaan heinäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 Nigeriassa kaapattiin 3 495 ihmistä.
Ihmiskaappaukset ovat nigerialaisen terrorismin tärkeimpiä rahoituslähteitä. Maan hallitus on useasti vannonut ratkaisevansa kaappauskriisin, mutta se on vain pahentunut.
Lunnaiden maksaminen on kriminalisoitu, mutta se ei ole lopettanut kaappauksia. Lunnasvaatimukset ovat sellaisia, ettei joillakin nigerialaisilla ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin hakea joukkorahoitusta, jos ovat aikoneet saada sukulaisensa vapaaksi.
Pysyvä trauma
Lilian Eze voi pitää itseään onnekkaana päästyään suhteellisen turvalliseen pakopaikkaan. Joshua Peter, 30, oli vähemmän onnekas: viime vuonna hänet ja ystävänsä Salama Ogboshun kaapattiin, kun ystävykset olivat matkalla maatilalle Kadunassa. Raskaasti aseistetut miehet yllättivät heidät tiellä ja kuljettivat sidottuina metsään. Peter arvelee, ettei metsäkokemuksen trauma haihdu ikinä.
– Monia kaapattuja tapettiin silmieni edessä. Naisia ja nuoria tyttöjä raiskattiin. Minua hakattiin ja uhattiin tappaa päivittäin, Peter sanoo.
Kahden viikon metsävankeuden jälkeen Peteristä maksettiin lunnaat ja hänet vapautettiin. Hän ei pystynyt päiväkausiin syömään kunnolla eikä kertomaan kenellekään kokemastaan. Hän ihmettelee yhä, mikseivät Nigerian turvallisuusjoukot kyenneet paikallistamaan kaappaajia ja pelastamaan kaapatut – kaikki lunnasrahaneuvotteluthan käytiin puhelimitse.
Muutkin nigerialaiset ovat ilmaisseet huolensa maan tiedustelupalvelun tietojenkeruun tehokkuudesta. Kriitikot ovat huomauttaneet, että turvallisuuskoneisto on kyllä tehokas poliittisen opposition valvonnassa ja tukahduttamisessa, mutta rikollisten jäljitys ei tunnu siltä onnistuvan. Poliisi syyttää kaappaustapausten käsittelyn viiveistä jäljitysteknologian puuttumista.
Teknologia-asiantuntija Sadiq Abdulahin mukaan taistelua turvattomuutta vastaan haittaa eri turvallisuusorganisaatioiden yhteistyön vähäisyys.
– Eri turvallisuusvirastojen kesken tulisi hyödyntää tietojen jakamista. Maassa ei olla tietoisia teknologian potentiaalista rikosten vastaisessa taistelussa, hän toteaa.
”Poliittisen tahdon puute ylläpitää kriisiä”
Vuonna 2022 Nigerian hallitus määräsi turvallisuutta vahvistaakseen valtion asukkaat synkronisoimaan puhelimiensa SIM-kortit henkilötunnuksensa kanssa. Tästä huolimatta kaappaajat edelleen onnistuvat soittamaan jäljittämättömiä puheluita uhriensa omaisille.
Nigerialaisen poliittisen analyytikon Zainab Dabon mukaan hallituksen poliittisen tahdon puute pitää yllä kriisiä. Nigerian turvallisuusvirastoilla ei ole riittävästi työkaluja ei-valtiollisten toimijoiden suitsimiseen.
– Turvallisuustoimijoiden aseet eivät ole yhtä hienostuneita kuin kaappaajien. Joukot ovat sinänsä hyvin koulutettuja, mutta terroristien kohtaaminen vailla kunnollista aseistusta on tuhoisaa, Dabo sanoo.
Dabo myös väittää, että Nigerian turvallisuuskoneistojen sisällä on väkeä, joka auttaa terroristeja.
– Se, että turvattomuus on jatkunut näin kauan, viittaa eliitin osallisuuteen ei vain turvallisuusvirastojen sisällä, vaan myös poliitikkojen ja perinteisen valtakoneiston parissa.
Amnesty International on kehottanut Nigerian hallitusta kohtelemaan ihmiskaappauskriisiä hätätilana ja ryhtymään toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Kaappaukset kuitenkin jatkuvat, myös koululaisten massakaappaamiset. Viime päivinä kaapattiin ensin 287 lasta kahdesta koulusta Kadunassa ja sen jälkeen 15 oppilasta islamilaisesta seminaarista Sokoton osavaltiossa.
uutiskirje 
