Vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaatii aikalisää yliopistolakiuudistukselle. Hänen mukaansa yliopistoa koskeva lakiesitys on keskeneräinen ja kyseenalainen, ja se on pääosin pelkästään opetusministeriön ja yliopistojen ylimmän johdon voimalla valmisteltu.
– Lukuisissa lausunnoissa annettu kriittinen palaute on sivuutettu lähes täysin, eikä opiskelijoiden ja yliopistoissa työskentelevien ääntä ole riittävästi kuultu.
Arhinmäen mukaan myös ne taloudelliset realiteetit, joiden valossa lakiesitystä on valmisteltu, ovat nyt kokonaan muuttuneet. Hän kysyykin, onko lamaan ajautuvassa Suomessa järkevää siirtää yliopistotoimintaa yhä enemmän ulkopuolisen rahoituksen varaan, kun tutkimus ja tuotekehittely ovat yleensä ne ensimmäiset toiminnot, joista taantuman aikaan yrityksissä säästetään.
Lakiesityksen mukaan puolet yliopistojen hallitusten jäsenistä, mukaan lukien hallituksen puheenjohtajat, pitää valita yliopiston ulkopuolelta. Tämä uhkaa Arhinmäen mukaan yliopistojen autonomiaa.
– On naivia väittää, että ulkopuolisten johtajien päämäärät olisivat täysin intressittömiä tai aina sopusoinnussa akateemisen yhteisön tavoitteiden kanssa. Tiedeyhteisön itsensä tulee viime kädessä voida määritellä tutkimuksen tekemisen suunta ja painopisteet. Siksi yliopiston sisäisten ryhmien enemmistöedustus yliopiston hallituksessa on tärkeää.
Arhinmäki ei myöskään innostu niistä uusista yliopistotoiminnan rahoitusmalleista, joita lakiuudistuksessa on kaavailtu. Lakiluonnoksessa taataan ainoastaan yliopiston perusrahoitus, joka pienenee, kun taas vastaavasti erilaisten strategia-, tuloksellisuus- ja yritysrahoituksen osuus kasvaa.
– Monet tieteen perustehtävät, kuten pitkäjänteinen perustutkimus ja tieteen kriittinen suhde ympäröivään yhteiskuntaan, vaarantuvat.
Lisäksi lakiluonnokseen sisältyy pykälä, joka mahdollistaa lukukausimaksukokeilun EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, samoin kuin tilauskoulutuksen järjestämisen eli tutkintojen myymisen. Arhinmäen mukaan tutkintojen kaupallistaminen ja lukukausimaksut sitovat koulutuksen epätasa-arvon politiikkaan.
Samalla kannalla on myös Suomen ylioppilaskuntien liitto, jonka mukaan hallituksen esitys on YK:n yleissopimuksen vastainen.
Arhinmäen mukaan lukukausimaksukokeilu vaikeuttaa korkeakoulujen kansainvälistymistä ja lisää epätasa-arvoa. Lisäksi se merkitsee pään avaamista lukukausimaksujen käyttöönottamiseen yleisemminkin.
– Pidemmän päälle tällainen akateeminen kapitalismi alistaa tieteen enenevissä määrin kilpailukyvyn ja talouskasvun välineeksi ja johtaa mm. koulutustason alenemiseen. (KU)
uutiskirje 