Kazakstanin parlamentti päätti keskiviikkona suositella, että niin vuoden 2012 kuin vuoden 2017:kin presidentinvaalit jätetään väliin ja nykyisen presidentin Nursultan Nazarbajevin toimikautta jatketaan aina joulukuun 6. päivään 2020 asti.
Nazarbajev, joka on ollut presidentti koko Kazakstanin itsenäisyyden ajan eli vuodesta 1991 lähtien, täyttää 80 vuotta kesällä 2020.
Jos Nazarbajev onnistuu pysymään hengissä sinne asti, hänelle tulee täyteen 29 vuotta presidenttinä. Näin hän ylittää Urho Kaleva Kekkosen 25 presidenttivuotta (1956–1981). Kekkosen kautta jatkettiin kerran, vuonna 1973, poikkeuslailla; muuten hän osallistui vaaleihin.
Kazakstanin parlamentin suositus alistetaan kansanäänestykseen, joka saatetaan pitää jo maaliskuussa. Ehdotuksen uskotaan menevän helposti läpi kansanäänestyksessä.
Parlamentissa
ei oppositiota
Soraääniä ei kuulunut myöskään parlamentissa, jonka alahuoneessa on vuodesta 2007 lähtien ollut pelkästään presidentin Nur Otan -puoluetta edustavia jäseniä.
Asian miettimiseen ei tarvinnut tuhlata liikaa aikaa, sillä keskusvaalilautakunta oli vasta pari päivää aikaisemmin ilmoittanut saaneensa aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä. Perustuslain vaatima määrä nimikirjoituksia kansanäänestystä varten aiotaan kerätä tammikuun 10. päivään mennessä.
Nazarbajevilta ei vielä virallisesti ole kysytty mielipidettä hankkeesta.
Parlamentti myönsi aikaisemmin tänä vuonna Nazarbajeville arvonimen Elbasy eli ”Kansakunnan johtaja”. Nazarbajev esitti aluksi, että nimitys olisi tullut yllättäen ja pyytämättä, mutta pari päivää kursailtuaan hyväksyi sen.
Tuolloin käynnistyi spekulaatio, tarkoittaako nimitys käytännössä elinkautisen presidentin asemaa Nazarbajeville.
Vaurastumista ja
nepotismia
Nazarbajevin tukijat ylistävät häntä vakaudesta ja vauraudesta. Arvostelijat syyttävät Nazarbajevia poliittisen vapauden puutteesta, vaalien peukaloimisesta, toimittajien jahtaamisesta sekä vallan keskittämisestä suvulleen.
Nazarbajevin kolme tytärtä ovat kaikki joko itse tai puolisonsa kautta merkittävissä asemissa taloudessa ja politiikassa. Hänen vävypoikansa Timur Kulibajev vastaa useista keskeisistä valtionyhtiöistä. Kulibajevin nimellä on palloteltu myös Nazarbajevin seuraajaehdokkaita pohdittaessa.
16 miljoonan asukkaan Kazakstan on tärkein Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista. Sen talous on noussut viime vuodet sellaisella vauhdilla, että maata liehitellään niin idässä kuin lännessäkin.
Nazarbajev valittiin Kazakstanin kommunistisen puolueen johtoon 1989. Hän kuului Neuvostoliiton loppuvaiheissa myös NKP:n politbyroohon.
Nazarbajev valittiin vaaleilla Kazakstanin presidentiksi 1991. Vuonna 1995 hänen virkakauttaan pidennettiin vuoteen 2000. Vaaleilla hänet valittiin jälleen 1999 sekä viimeksi joulukuussa 2005.
uutiskirje 