– Orpon hallituksen rimanalitukset ympäristöpolitiikan saralla jatkuvat, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.
Hän toteaa tiistaina julkaisemassaan Facebook-kirjoituksessa, että yhden kuluvan hallituskauden merkittävimmistä päätöksistä luontokadon torjumisen saralla piti olla valtion vanhojen metsien suojelu.
– Vielä eduskuntavaalien alla Petteri Orpo lupasi, että valtion omistuksessa olevat vanhat metsät suojellaan. Valitettavasti tästäkin näyttäisi tulevan jälleen yksi luku petettyjen vaalilupausten pitkässä sarjassa, Andersson muisteli pääministerin vaalilupauksia.
”Suomalaisten metsäyhtiöiden kansainvälisiä asiakkaita kyllä kiinnostaa, päätyykö tuotteisiin luonnonmetsää vai ei.”
”Valtavan huolestuttava tieto”
Andersson viittaa Yleisradion maanantain uutiseen, jonka mukaan hallituksen sisäisessä väännössä vanhojen metsien suojelukriteereistä on tulossa niin tiukat, ettei Etelä-Suomesta päätyisi käytännössä lainkaan uutta metsää suojeltavaksi.
– Tämä on valtavan huolestuttava tieto Suomen luonnon kannalta, ja myös alueellisesti epäreilua. Luonnonmetsiä on Etelä-Suomessa enää vähän ja ne on tärkeää saada suojaan hakkuiden piiristä, jotta luontokato saadaan pysähtymään, hän kirjoitti.
– Nyt on luotava painetta Orpon hallitukselle, jotta se päättää ekologisesti perustellut metsien suojelukriteerit ja lisää samalla merkittävästi suojellun metsän määrää Suomessa.
”Todella vähän”
Suomen metsistä on tällä hetkellä tiukasti suojeltu 6,3 prosenttia.
– Se on todella vähän, kun olemme YK:n biodiversiteettisopimuksessa sekä EU-lainsäädännön puitteissa sitoutuneet tavoitteeseen, jonka mukaan 30 prosenttia maa- ja meripinta-alasta tulisi olla suojeltua vuoteen 2030 mennessä, Andersson arvioi.
– Tästä noin tulee olla 10 prosenttia tiukan suojelun piirissä, mukaan lukien jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Orpon hallituksen kriteeripäätös on tavoitteen saavuttamisen kannalta yksi ratkaiseva askel.
Anderssonin mielestä Orpon hallituksen toimet osoittavat, mikä on kansainvälisten sopimusten ja sääntelyn merkitys.
– Yhdessä päätetyt tavoitteet pakottavat kansallisia päättäjiä nostamaan kunnianhimon tasoa ilmasto- ja ympäristöpolitiikan saralla. Ilman sitä oikeistohallitukset kulkevat sieltä, mistä aita on matalin – ekosysteemien romahtamisen riskistä välittämättä, hän arvelee.
Luonnonmetsät hupenemassa?
Myös suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat huolissaan hallituksen aikeista välttää valtion metsien suojelua. Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi tuomitsevat hallituksen valmisteilla olevat metsäkriteerit . Myös ne muistuttavat Petteri Orpoa lupauksestaan suojella valtion vanhat metsät.
– Jos kriteerit jäävät näin heikoiksi, uhkaa valtion luonnonmetsien määrä huveta entisestään, Orpon vahtivuorolla, ne toteavat yhteisessä tiedotteessaan
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolan mielestä valmisteilla oleva esitys metsäkriteereistä kuulostaa rimanalitukselta.
– Vaikuttaa siltä, että esityksellä pyritään lähinnä varmistamaan, että suojeltavaa metsää löytyy mahdollisimman vähän. Tämä rikkoo räikeästi hallituksen omia lupauksia luontokadon pysäyttämisestä, Veistola sanoo .
Tieteen viesti ohitettu
Ympäristöjärjestöjen mukaan valmisteilla olevissa metsäkriteereissä on ohitettu tieteen viestit täysin. Käytännössä kriteereistä on tulossa niin ulossulkevat, että valtaosa jo tiedossa olevista, suojelupäätöstä odottavista luonnonmetsistä jää suojelematta.
– Petteri Orpon hallitus lupasi riippumattomat kriteerit, mutta nyt valmisteilla on jotain aivan muuta. Luontokadon pysäyttämisen sijaan hallitus haluaa pysäyttää metsien suojelun, WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen toteaa.
Myös järjestöjen arviot perustuvat Ylen julkaisemiin tietoihin luonnoksesta, jonka ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat laatineet hallitukselle.
– Jos Orpon hallitukselta ei löydy selkärankaa suojella valtion arvokkaita luonnonmetsiä, jää vastuu puun ostajille eli metsäyhtiöille. Suomalaisten metsäyhtiöiden kansainvälisiä asiakkaita kyllä kiinnostaa, päätyykö tuotteisiin luonnonmetsää vai ei. Riittävän vahva suojelupäätös on siis koko metsäalan etu, sanoo Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen.
Oppositioryhmät koolle
Ylen julkaisemien tietojen perusteella ympäristöministeriö olisi esittänyt suojelun määräksi 100 000 hehtaaria metsä- ja kitumaata saamelaisalueen eteläpuolisesta Suomesta. Ympäristöjärjestöt muistuttavat, että luku voi kuitenkin täyttyä pitkälti metsillä, jotka on jo valmiiksi suojeltu Metsähallituksen omin päätöksin.
Järjestöt pelkäävätkin, että hallitus pyrkii väistämään suojelun laajentamisen suojelemalla lähinnä näitä jo metsätalouskäytön ulkopuolella olevia alueita – ja niistäkin vain osan.
Vihreä eduskuntaryhmä kertoi tänään tiistaina kutsuneensa koolle kaikki eduskunnan oppositioryhmät saman päivän iltapäiväksi. Aiheena on luonto- ja ilmastopolitiikka.
uutiskirje 