Ei hätää, vaikka suomalaiset ikääntyvät, sillä he kokevat saavansa lisää pääosin terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore raportti eläkeikäisen väestön terveysasioista kertoo 65–84-vuotiaiden suomalaisten kokevan aiempaa vähemmän vaikeuksia päivittäistoiminnoissa ja syövän entistä terveellisemmin.
Eläkeikäisen väestön ruokatottumukset ovat raportin mukaan kehittyneet terveellisempään suuntaan. Esimerkiksi kasviöljyn käyttö ruoanlaitossa on lisääntynyt ja kasviksia, hedelmiä ja marjoja käytetään aiempaa useammin.
Alkoholi huolenaiheena
Huolestuttavaa kehityksessä on alkoholin käytön lisääntyminen edelleen, etenkin 65−74-vuotiailla. Lisäksi eläkeikäisistä miehistä tupakoi päivittäin kymmenen prosenttia ja naisista viisi prosenttia. Tupakointikin lisääntyi viime vuonna 65−69-vuotiailla.
Eläkeikäisten suoriutuminen päivittäistoiminnoista on THL:n raportin mukaan kohentunut edelleen, kun toimintakyky on parantunut. Sen sijaan liikunnan harrastaminen on vähentynyt seurannan aikana, kun ainakin neljä kertaa viikossa ulkona vähintään puoli tuntia kävelevien osuus sekä muuta liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa harrastavien osuus on pienentynyt.
Miehistä ja naisista 48 prosenttia koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi vuonna 2009, kun vastaava osuus vuonna 1993 oli miehillä 33 prosenttia ja naisilla 37 prosenttia.
Myös turvattomuuden kokeminen on vähentynyt 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Eniten turvattomuutta koettiin toisten avusta riippuvaiseksi joutumisen, eläketulojen niukkuuden ja muistin heikkenemisen vuoksi.
Sairauksia voidaan ehkäistä
Valtakunnallisen Kansanterveyspäivän avauksessa puhuneen THL:n pääjohtajan Pekka Puskan mukaan terveyspoliittisessa keskustelussa on kovin yksipuolisesti tuotu esille, kuinka väestön ikääntyminen lisää huolestuttavasti terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta sekä yhteiskunnan kustannuksia.
Puska muistutti terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeen riippuvan myös terveydentilasta ja toimintakyvystä, ja että ikääntyvien saavuttamat lisäelinvuodet ovat olleet pääasiallisesti terveitä ja toimintakykyisiä.
– Meillä onkin suuret mahdollisuudet ehkäistä monia vanhenevan väestön terveysongelmia tai siirtää niitä myöhäisempään ikään, kuten on jo tapahtunutkin. Ikääntyvän väestön sairauksien ehkäisyn ja toimintakyvyn parantamisen tulisikin olla terveyspolitiikan ja terveydenhuollon keskeisiä tavoitteita, Puska jatkoi.
Riskit tunnistettava ajoissa
Riskitekijöiden varhaisella tunnistamisella ja onnistuneella hoitoonohjauksella, joka tehdään terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja kolmannen sektorin yhteistyönä, voidaan edistää toimintakyvyn säilymistä.
Kansanterveyspäivä kokosi yhteen 600 terveydenhuollossa ja terveyden edistämistyössä toimivaa ammattilaista kuulemaan ja keskustelemaan keskeisistä kansanterveydellisistä haasteista.
Päivän aikana puhuttiin muun muassa muistisairauksien ehkäisystä ja hoidosta, ikääntyneiden ravitsemus- ja liikuntasuosituksista, tapaturmista, murtumariskistä ja niiden ehkäisystä sekä ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisestä.
uutiskirje 
