Eteläisen Afrikan maat Botswana, Mosambik, Angola, Zimbabwe ja Sambia ovat kärsineet kuivimmasta alkuvuodesta 40 vuoteen. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportin mukaan helmikuussa sadetta saatiin vain 20 prosenttia tavanomaisesta.
Maatalous on kokenut kovia laajoilla alueilla, sillä viljely on sateista riippuvaista, eikä kastelujärjestelmiä ole.
Oxfamin eteläisen Afrikan ohjelmajohtaja Machinda Marongwen mukaan alue on kriisissä. Hän kehottaa avunantajia antamaan välittömästi apua, jotta ”käsittämätön humanitaarinen tilanne” voidaan estää.
– Kaikkien näiden maiden kohdatessa useita kriisejä samanaikaisesti ei toimien kiireellisyyttä voi liioitella; Marongwe totesi.
Ilmastokatastrofien hotspot
Tyyneltä mereltä peräisin oleva El Niño vaikuttaa voimakkaasti säähän alueella, jota Oxfam kuvailee ”ilmastokatastrofien hotspotiksi”. El Niño tuo eteläiseen Afrikkaan korkeat lämpötilat ja vähäiset sateet. Seurauksena maa kuivuu ja sateet saavat aikaan tulvia.
– Olemme nyt El Niñon oskilloivassa vaiheessa, joka tuottaa vaihtelua alueellisiin sademääriin eteläisessä Afrikassa. Toiset alueet ovat erittäin kuivia ja niissä on esiintynyt helleaaltoja. Osa eteläistä Lesothoa on kansainvälisen elintarvikepolitiikan tutkimuslaitoksen IFPRI:n mukaan kriisissä kuivuuden vuoksi, sanoo professori Jasper Knight Witsin yliopiston maantieteen, arkeologian ja ympäristöntutkimuksen tiedekunnasta.
– Vesikriisi ei kuitenkaan johdu vain sateista, kyse on myös tehokkaammasta vedenkäytöstä silloin, kun siitä on jo pulaa. Eteläisen Afrikan vesi-infrastruktuuri ei sovellu tarkoitukseen, ja se pahentaa tilannetta. Kestävämmän infrastruktuurin kehittäminen auttaa puskuroimaan joitain sademääränvaihtelun kielteisiä vaikutuksia, mikä auttaa yhteiskuntaa selviytymään kuivuudesta.
Epidemiat uhkaavat
Sen lisäksi, että sato on jäänyt pieneksi ja johtanut ruokaturvan vaarantumiseen, vedenpuute on johtanut laajoihin koleraepidemioihin. Se, että sadekausi ei toteutunut, vaan kääntyi kuivuudeksi ja seuraava on vasta kuukausien päässä, lisää koko alueella pelkoa sekä ruuan saatavuuden että taloudellisten ja terveysuhkien vuoksi.
Ruoka-, maatalous- ja luonnonvarapolitiikkaa analysoivan FANRPAN-verkoston mukaan eteläinen Afrikka on akuutin kriisin kourissa. Verkosto totesi äskettäisessä tiedotustilaisuudessa, että ”tilanne on vakava ja vaatii välitöntä huomiota. Malawissa, Sambiassa ja Zimbabwessa satoa uhkaa laajalti epäonnistuminen. Eläimiä kuolee hälyttäviä määriä veden ja kasvillisuuden puuttumisen vuoksi. Epätoivoisten ihmisten ja eläinten liikkuminen levittää sairauksia, myös ihmisiin tarttuvia.”
Sambiassa julistettiin kuivuuden vuoksi katastrofitila 29. helmikuuta ja Malawi seurasi esimerkkiä 23. maaliskuuta. Jo neljäs peräkkäinen vuosi, kun sääolot ovat pakottaneet maan julistamaan katastrofitilan.
Reuters raportoi Zimbabwen presidentin Emmerson Mnangagwan sanoneen, että kuluvana vuonna 2,7 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja kansallisiin toimiin tarvitaan apua yli 2 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Toiveita paremmasta
– Tämän vuoden El Ninoon liittyviä tuotantovajeita kompensoivat osittain vuosien 2022 ja 2023 hyvien maissisatojen jäljiltä tavanomaista suuremmat varastot. Zimbabwen kaltaisissa maissa huono sato on jo lisännyt tuontia. Viennin odotetaan vähenevän, kun varastot hupenevat. Tuleva La Niña tuo myöhemmin tänä vuonna toivottavasti sateita, mikä tarkoittaisi sitä, että kuivuuden seuraukset jäisivät suhteellisen lyhytaikaisiksi, sanoo IFPRI:n vanhempi tutkija Joe Glauber.
Sama toiveikas ennuste löytyy myös IFPRI:n 10. huhtikuuta julkaisemassa blogissa, jossa Joseph Glauber ja Weston Anderson kirjoittivat otsikolla Eteläisen Afrikan kuivuus, vaikutukset maissintuotantoon: ”Toisin kuin vuosina 2014–2016, jolloin alueen tärkein alueen tärkein tuottaja Etelä-Afrikka kärsi peräkkäisistä kuivuuksista, tänä vuonna kuivuus seurasi hyvää satovuotta. Suuremmat alkuvarastot auttavat puskuroimaan nykyisen kuivuuden vaikutuksia. Kulutuksen tyydyttäminen kuitenkin edellyttää tuonnin kasvua ja viennin todennäköistä laskemista, erityisesti eteläisen Afrikan ulkopuolelle.”
uutiskirje 
