Päivän päättyessä maasai-paimentolaiset saattelevat karjaansa kotiin laitumelta Tansanian pohjoisella ruohotasangolla Oldonyo Sambussa. Auringon säteet värjäävät ilmassa leijuvan pölyn kultaiseksi, kun karjalauma laiskasti vaeltaa kuivassa maastossa. Seudun karjankasvattajien täytyy etsiä vettä ja laidunmaita yhä kauempaa.
Maanviljelijä Saidi Juma, 55, Kilolon kylästä on nähnyt säiden muuttumisen vuosien mittaan.
– Kun olin nuori, sateet olivat ennustettavia ja ruohoa oli yllin kyllin. Viime vuosina laitumen löytäminen on ollut työn takana ja joet kuivuvat liian pian, Juma toteaa.
Etsintä johtaa usein yhteenottoihin maanviljelijöiden kanssa. Niin laidunmaat kuin karjan tarvitsema vesikin ovat seudulla vähissä ja kilpailu niukoista resursseista vie väkivaltaan. Taistelu ei kuitenkaan ole väistämätöntä, muitakin ratkaisuja on.
Yhteiset ongelmat toivat yhteen
Eteläisessä Tansaniassa, Ikolongon kylässä 670 kilometriä etelään Oldonyo Sambusta Leinot Leboo, 47, istuu baobabpuun varjossa ja katselee karjansa juovan lammesta. Hetki on rauhaisuudessaan kuin vastakohta pohjoisen tilanteelle. Täällä maanviljelijät ja paimentolaiset ovat yhdistäneet voimansa yhteisövetoiseen hankkeeseen, jolla ratkotaan yhteistä vesiongelmaa.
– En muista, että paimentolaiset ja maanviljelijät olisivat koskaan taistelleet täällä. Me saamme karjallemme riittävästi laitumia ja vettä. Me tuomme usein karjamme tänne ja annamme niiden laiduntaa ja juoda eikä siitä koidu mitään häiriötä, Leboo sanoo.
Toisin kuin Oldonyo Sambussa paikalliset kyläläiset ovat luoneet erityisiä laidunalueita ja vesipisteitä karjalle, jotta vältettäisiin yhteenotot maanviljelijöiden ja karjan kasvattajien välillä.
Kylän asukkaat ovat myös kehittäneet järjestelmän, jossa paimentolaiset maksavat pienen summan maanviljelijöiltä ylijäävistä riisin kuorista. Varsinkin kuivana kautena ne käyvät karjanrehusta.
– Tämä järjestely tarjoaa sekä vakaan rehunsaannin että maanviljelijöille lisätuloja, Ikolongon kyläpäällikkö Ignas Mashaka selittää.
Tiukka sääntökokoelma
Kuukausia kestäneen paikallisten asukkaiden ja hallintovirkailijoiden neuvottelurupeaman tuloksena Ikolongoon syntyi tiukka sääntökokoelma, jonka ovat nyt ratifioineet ja ottaneet käyttöön myös kaksitoista muuta lähiseudun kylää.
– Nämä säännöt helpottivat vähentämään jännitteitä veden käytöstä, Mashaka sanoo.
Sääntöjen laatimisen lisäksi kylien asukkaat yhdistivät voimansa patojen ja tekoaltaiden rakentamiseen. Ne ovat lisänneet veden saatavuutta ja antaneet maanviljelijöille ja paimentolaisille yhtäläisen luotettavan vedentarjonnan.
– Ennen me taistelimme joka vesipisarasta. Nyt sitä on tarpeeksi kaikille, eikä ole enää syytä taistella, maanviljelijä Musa Chacha toteaa.
Ilmastoriskit rasittavat karjataloutta
Tansanian karjatalous on elannon lähde miljoonille ihmisille ja sillä on kasvupotentiaalia. Karjan määrällä mitaten maa kuuluu Afrikan kymmenen kärkeen. Lehmien lisäksi maassa on suuri määrä lampaita, vuohia, kanoja ja sikoja. Tansanian karjataloutta kuitenkin rasittavat ilmastoriskit ja vähäiset investoinnit.
Tuoreen Maailmanpankin raportin mukaan Tansanian karjatalous kohtaa vakavia haasteita ilmastonmuutoksen ja kotoperäisten karjatautien vuoksi. Vaarassa ovat niin eläinten terveys, tuottavuus kuin karjatuotteiden pääsy markkinoille.
Parantaakseen karjasektorin tilannetta Tansania on käynnistänyt noin 500 miljoonan euron hankkeen, jolla pyritään kasvattamaan sen kykyä sietää ilmastonmuutosta, lisäämään tuottavuutta ja kohentamaan karjatalousteollisuutta. Äärisäiden vaikutusta pyritään lieventämään rakentamalla tekoaltaita, ottamalla käyttöön kuivuutta kestäviä laidunkasveja ja jalostamalla karjaa.
Vesi on elämä
Sokoinen maatalousyliopiston maataloustutkimuksen professori Malongo Mlozi ylistää valtion hanketta elvyttää karjataloussektoria kohentamalla vesihuoltotekniikkoja.
Hankkeen puitteissa rakennetaan vedenkeräimiä ja porakaivoja, josta aurinkovoimalla toimivat pumput nostavat vettä.
– Vesi on elämä. Takaamalla luotettavan vedentarjonnan voimme merkittävästi parantaa karjankasvattajien kykyä sietää ilmastonmuutosta. Paimentolaisille täytyy opettaa tarpeelliset taidot ja tiedot, jotta he pärjäävät sään oikkujen kanssa. Kun paimentolaiset ymmärtävät ilmastoälykkäiden käytäntöjen hyödyt, he todennäköisemmin omaksuvat ne ja näkevät lisää myönteisiä vaikutuksia, Mlozi sanoo.
Mlozi uskoo, että valtion hanke parantaa ruokaturvaa lisäämällä karjatalouden tuottavuutta, joka takaa vakaan liha-, maito- ja muiden karjataloustuotteiden saatavuuden. Se puolestaan parantaa väestön ravitsemusta ja vähentää riippuvuutta tuontiruuasta.
lehti 