Usein paljon porua ja puhetta nostattava kansalaisjärjestö Animalia juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Eläinsuojeluliiton keski-ikäiseen historiaan kuuluu monia saavutuksia, jotka ovat muuttaneet niin eläinsuojelulakia kuin ihmisten käyttäytymistäkin.
Animalian ykköshaasteena on edelleen turkistarhauksen täydellinen kielto Suomessa viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Kielteinen asenneilmapiiri ja poliittisten puolueiden nihkeys jarruttavat yhä asian etenemistä. Järjestön mukaan työllisyyskysymys ei ole asian hidaste, vaan poliittinen vääntö siirtymäajoista ja tukijärjestelyistä.
Muissa Pohjoismaissa ollaan enemmän hereillä. Tanskassa kettutarhaus on kielletty siirtymäajalla ja minkkien tarhauskiellostakin keskustellaan. Ruotsissa odotettiin vasemmiston vaalivoittoa, mikä olisi taannut minkkien tarhauksen lopettamisen, mutta toisin kävi, kerrotaan Animaliasta Kansan Uutisille. Sen sijaan kettutarhausta ei länsinaapurissa enää ole. Norjassa turkistarhaus on ollut poliittisesti kuuma kysymys jo parin vuoden ajan, sillä tarhojen hoidossa on paljastunut ikäviä eläinsuojelurikkeitä.
Eläinkokeista alku
Animalia perustettiin virallisesti 22. maaliskuuta 1961 nimellä Pohjoismaiden Liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi – Suomen osasto ry. Tässä asiassa saavutettiin viime vuonna välietappi, kun EU hyväksyi direktiivin, jonka mukaan eläinkokeet ovat luvanvaraisia kaikissa jäsenvaltioissa. Tavoitteena on kuitenkin yhä ”eläinkokeeton maailma”.
Järjestön juhlavuoden huipentuma on maaliskuun alussa Helsingissä järjestettävä suurtapahtuma, jonka keskipiste on luonnollisesti Eläin! Ohjelmassa on muun muassa elokuvia, musiikkia, keskustelua ja ”julkitulemisia eläinten puolesta”.
Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattoman Animalian toiminnan vivahteikkaat vuodet on koottu myös kirjaksi. Keväällä ilmestyvä Jonkun on uskallettava katsoa – Animalian puoli vuosisataa -historiikin (Like 2011) on kirjoittanut Tiia Aarnipuu.
lehti 