Tunisialaisen lähikauppiaan silmät suorastaan säteilivät. Ostaessani päivän sanomalehden hän osoitti lehden pääotsikkoa.
– Ben Ali pakeni, kuin varas, kauppias painotti. Hän oli onnellinen ja oli juhlinut tapahtumaa muiden Pariisissa pitkään asuneiden ystäviensä kanssa.
Ranskan maahanmuuttajista suurin osa on tunisialaisia, joista osa on paennut maasta poliittisista, osa taloudellisista syistä. 23 vuotta maata itsevaltiaan ottein hallinnut presidentti Zine El Abidine Ben Ali lähti vähin äänin Tunisian pääkaupungissa sijaitsevasta luksusasunnostaan viikko sitten. Unohtamatta kuitenkaan viedä mukanaan 1,5 tonnia kultaharkkoja, jotka hänen vaimonsa Leila Trabelsi haki viime hetkellä pankista.
Poliittisten vankien rikosrekisterit on luvattu hävittää.
Trabelsin suku
käpälämäkeen
Trabelsin suku täytti lentokoneen ja lähti etsimään turvapaikkaa. Ranska, jonka alusmaa Tunisia oli vuoteen 1956 saakka, kieltäytyi ottamasta vastaan poliittisesti kiusallista diktaattoria. Monien yhteydenottojen jälkeen kone pääsi Saudi-Arabiaan, Jeddaan. Prinssi Saud vetosi ikivanhaan arabialaiseen perinteeseen antaa suojapaikka sitä pyytävälle.
Ben Ali joutui pakenemaan Tunisiasta nuoren vihanneskauppiaan Mohamed Bouazizin julkisella paikalla tekemän polttoitsemurhan jälkeen poliisien takavarikoitua koko hänen omaisuutensa. Tästä tapahtumasta alkoi mellakka-aalto, joka sai nimen jasmiinivallankumous. Viittaus on Portugalin neilikkavallankumoukseen, joka oli traaginen mutta päättyi demokratian voittoon.
Mielenosoitusten aikana poliisit ampuivat häikäilemättä väkijoukkoon. Luoteihin kuoli ainakin sata mielenosoittajaa.
Sen sijaan Tunisian armeija, jossa on noin 35 000 sotilasta, kieltäytyi ampumasta. Armeijan sotilaiden nähtiin jopa hymyilevän ja iskevän silmää mielenosoittajille. Nyt sotilaista on tulossa Tunisian uusia sankareita.
Monien arvioiden mielestä juuri armeijan asenne johti Ben Alin kiireiseen pakoon.
Sammakko Ranskan
ulkoministeriltä
Ranskan asennetta Tunisian tapahtumiin eivät edes ranskalaiset itse ymmärrä. Yleensä presidentti Nicolas Sarkozy on joka asiassa äänekkäästi nostamassa profiiliaan. Nyt hän on ollut aivan hiljaa.
Ranskan presidentti ei ole lähettänyt yhtään viestiä, ei valittelua Tunisialle. Ainoastaan puolustusministeri Michèle Alliot-Marie erehtyi mellakoiden alussa tarjoamaan diktaattorille Ranskan aseellista apua mellakoiden hillitsemiseksi.
Kun Ranskassa nousi asiasta iso meteli, ministeri väitti, että hänet on käsitetty väärin.
Ranskalla on aina ollut hyvät suhteet presidentti Ben Aliin, eikä maassa ilmeisesti osattu arvioida maan vahvan UGTT-ammattiyhdistyskeskuksen merkitystä mielenosoitusten voimana.
Uutta hallitusta
arvosteltiin heti
Tunisiassa on nyt uusi hallitus, jossa on 20 ministeriä. Nämä kaikki Ben Alin RCD-puolueeseen kuuluneet ministerit erosivat puolueestaan juuri ennen hallituksen ensimmäistä kokousta.
Hallitukseen nimitetyt neljä opposition edustajaa, joista kolme on UGTT:n jäseniä, erosivat heti nimityksensä jälkeen protestina siitä, että hallituksen suurin osa koostuu yhä Ben Alin entisistä kannattajista.
Ensimmäisinä päätöksinään hallitus päätti kuitenkin median sensuurin lakkauttamisesta, poliittisten vankien vapauttamisesta, sekä kaikkien siteiden katkaisemisesta entiseen.
Poliittisten vankien rikosrekisterit on luvattu hävittää.
Mikä vaikutus
naapurimaissa?
Jasmiinivallankumouksen alussa pelättiin, että Tunisian tapahtumat herättävät kaikki Pohjois-Afrikan arabimaat. Nuorison pahoinvoinnin symboliksi nousseen Mohamed Bouazizin polttoitsemurhaa on yritetty toistaa jo Egyptissä, Mauritaniassa ja Algeriassa.
Mielenosoituksia ei kuitenkaan näissä maissa ole toistaiseksi ollut.
Ben Alilla luksus-
talo Pariisissa
Ben Ali on valtakaudellaan ehtinyt kerätä mukavan omaisuuden, jolla elättää koko perheensä. Hänen miljarditilejään on jo jäädytetty muun muassa Ranskan ja Sveitsin pankeissa. Muita sijoituksia on tiettävästi ainakin Kanadassa ja Argentiinassa.
Ben Alilla on Pariisin hienoimmassa korttelissa Vosges-aukiolla 37 miljoonaa euroa maksanut talo.
Pariisin kokenut talonvaltaajaryhmä on jo kiinnostunut talosta ja on ottamassa yhteyttä asunnottomiin tunisialaisiin perheisiin. Tyhjien talojen valtaajilla on pitkä kokemus tyhjien luksustalojen valtaamisesta.
lehti 