Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi julkaisi maanantaina raporttinsa EU:n kilpailukyvystä.
Vuosina 2011-19 EKP:n pääjohtajana toiminut Draghi tuli aikanaan tunnetuksi lopettamalla eurokriisin, kun hän lupasi heinäkuussa 2012 tehdä ”mitä tahansa tarvitaan” euron pelastamiseksi. Nyt Draghi esittää raportissaan, että on tehtävä ”mitä tahansa tarvitaan” EU:n kilpailukyvyn pelastamiseksi. Draghi ehdottaakin EU:lle ”uutta teollista strategiaa”, mikä tarkoittaisi unionin yhteisesti sovittua teollisuuspolitiikkaa.
Draghin pääväite on, että EU:n kilpailukyvyn pelastaminen tarkoittaa käytännössä investointien lisäämistä 800 miljardilla eurolla vuosittain. Näitä satoja miljardeja käytettäisiin muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiantuotannon uudistamiseen, puolustukseen ja tekoälyn kehittämiseen.
Valtava mittakaava
Työmarkkinajärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kommentoi Draghin esittämien investointien mittakaavaa valtavaksi.
”Investointeja pitäisi lisätä lähes viisi prosenttia EU:n BKT:stä, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin kuuluisa Marshall-apu toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakentamiseksi. Tämän, jos jonkun, pitäisi herätellä päättäjiä vaadittavien toimien mittakaavasta”, toteaa Lainà Draghin raportista blogissaan
Lainàn mukaan Draghin raportti tarjoaa myös paljon konkretiaa siihen, millaisia investointeja pitäisi tehdä, miten ne rahoitetaan ja mitä muita keinoja on parantaa investointiympäristöä. Lisäksi Draghi korostaa tarvetta panostaa vahvasti osaamiseen, oikeudenmukaisuuteen ja laatutyöpaikkojen luomiseen.
”Kokonaisuudesta on vaikea olla eri mieltä”, Lainà kommentoi.
”Draghi ravistelee tuoreella tavalla eurooppalaista ajattelua. Hän lähtee tavoitteesta, joka on investointien merkittävä lisääminen, ja vasta sitten hän katsoo, mitä se vaatii”, Lainà toteaa.
Tässä STTK:n pääekonomisti näkee kontrastin Suomeen: meillä on perinteisesti lähdetty ajatuksesta, että ensin katsotaan, mitä jokin maksaa ja vasta sitten pohditaan, mihin on varaa.
”Näin ajaudutaan helposti näivettymisen kierteeseen, missä ei investoida riittävästi ja se puolestaan heikentää entisestään näkymää siitä, mihin on varaa”, Lainà kirjoittaa.
Ilmastokriisin torjuminen ei onnistu ilman investointeja
”Euroopan kilpailukyvyn parantaminen on yksi tulevaisuuden isoista kysymyksistä, mutta siinä ei voida onnistua ilman hyvinvoinnin, työntekijöiden oikeuksien tai osaamisen ottamista vakavasti”, kommentoi puolestaan vasemmistoliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson. Hän kirjoitti aiheesta sosiaaliseen mediaan keskiviikkona.
”Ilman aivan massiivisia uusia investointeja emme voi onnistua ilmastokriisin torjumisessa, kansainvälisessä kilpailussa tai puolustuksen vahvistamisessa”, Andersson sanoo.
Merkittävä osa Draghin suunnittelemista investoinneista pitäisi syntyä yksityisellä rahoituksella, mutta se ei tule Li Anderssonin mukaan onnistumaan ilman julkisen rahan vetoapua.
”Siksi on todella ristiriitaista, että talouskuri uhkaa palata Eurooppaan uusien taloussääntöjen myötä. Draghin esittämä yhteisvelka mahdollistaisi myös rahoituksen suuntaamisen laadukkaimpiin ja yhteiskunnallisesti vaikuttavimpiin hankkeisiin”, Andersson pohtii.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi Draghin raportin ydinviestiksi sen, että Eurooppa on nyt kriittisessä pisteessä.
”Ratkaisu ei ole menneisyyden politiikka, vaan investoinnit sekä vahva yhteiskunnallisen inhimillisyyden ja kestävyyden tukeminen”
”Työikäinen väestö ikääntyy, maailmankauppa yskii, kriisit edellyttävät nopeaa irtaantumista fossiilienergiasta ja teknologisen harppauksen tarve on valtava. Ratkaisu ei ole menneisyyden politiikka, vaan investoinnit sekä vahva yhteiskunnallisen inhimillisyyden ja kestävyyden tukeminen”, Andersson linjaa.
Hän lisää, että Suomessa kuljetaan päinvastaista latua.
”Hallituksen linja on yksipuolinen sanelu, työntekijöiden aseman heikentäminen ja käytännössä aikuiskoulutuksen alasajo.”
uutiskirje 
