KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ammattiliitot vastustavat Orpon hallituksen vientimallia: ”Palkkatasa-arvoa ei saada tällä tyylillä Suomeen ikinä”

Erityisesti naisvaltaisten alojen pelätään kärsivän vinetimallsita.

Erityisesti naisvaltaisten alojen pelätään kärsivän vinetimallsita. Kuva: Jarmo Lintunen

Orpon hallitus sai torstaina täystyrmäyksen ammattiliitoilta.

Tuula Kärki
3.10.2024 15.43

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen kaavailema vientimalli työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän muuttamiseksi sai tänään torstaina laajan tyrmäyksen palkansaajapuolen järjestöiltä.

Muiden muassa Keskusjärjestö STTK ilmoitti, ettei se hyväksy vientivetoista työmarkkinamallia. Siinä hallitusohjelmakirjauksen mukaan työriitojen sovittelusta säädettäisiin jatkossa niin, että palkkojen yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella.

Hallituksen esitys työriitalain muuttamisesta siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn ja uuden sääntelyn voimaantuloa kaavaillaan joulu-tammikuulle.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Lakimuutoksella aiheutetaan konfliktien pitenemistä.”

Ei huomioi eroja

STTK arvioi, että malli ei huomioi sopimusalakohtaisia eroja eikä edistäisi palkkatasa-arvoa. Se muistuttaa siitä, että työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan, ja yhä vuonna 2023 naisen euro oli 84,3 senttiä.

Järjestön mukaan työehtosopimusneuvottelut ovat tehokkain tapa vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin.  

– Lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi entisestään mahdollisuuksia kuroa palkkaeroja umpeen, johtaja Minna Ahtiainen STTK:sta toteaa.

  Järjestö muistuttaa siitä, että sovittelijainstituutio on keskeinen osa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää ja sen rakenteesta ja toiminnasta on sovittava työmarkkinaosapuolten kesken, eikä valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan mahdollisuuksia sovintoehdotusten tekemiseen ei pidä rajoittaa lailla.

Julkisen työn houkuttelevuus kärsii

Myös akateemisten työntekijöiden keskusjärjestö Akava vastustaa lakiesitystä.

Se toteaa mallin asettavan erityisesti julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijät epäoikeudenmukaiseen asemaan, ja heikentäisi heidän mahdollisuuksiaan saada palkkaa, joka vastaa työn vaativuutta.

– Vientimalli sisältää monia sudenkuoppia erityisesti sukupuolten palkkatasa-arvon kannalta. Näiden lisäksi se vaarantaa alkavan työmarkkinoiden sopimuskierroksen, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.

Vientivetoisessa palkkamallissa vientialat, kuten teknologiateollisuus, määrittelisivät palkankorotusten yleisen tason. Akavan mukaan malli ei ota huomioon muille toimialoille, kuten julkiselle sektorille, opetusalalle, sosiaali- ja terveydenhuollolle ja tutkimustoiminnalle, ominaisia tarpeita ja työmarkkinaolosuhteita.

– Vientiteollisuuden suhdanteet ja kilpailukyky eivät saisi määritellä palkkatasoa toimialoilla, joilla työllä on erilaiset edellytykset ja työvoiman saatavuusongelmia. Erityisen haitallinen malli olisi sukupuolten palkkatasa-arvolle, kun julkisella sektorilla kuten opetusalalla naisia työskentelee selkeästi enemmän kuin miehiä, painottaa Kopra.

Hän arvioi, että julkisen sektorin houkuttelevuus ja työvoiman saatavuus vaarantuvat.

– Työvoimapula on jo nykyisin vaikea ongelma julkisella sektorilla, erityisesti terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Vientivetoinen palkkamalli jättäisi näiden alojen palkkakehityksen vientialojen varjoon, mikä vaarantaisi niiden kyvyn houkutella osaavia työntekijöitä. Tämä puolestaan heikentäisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta, mikä on kestämätöntä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja toimivuuden kannalta. Myös vientialat tarvitsevat hyviä julkisia palveluja, huomauttaa Kopra.

Työnantaja hyötyy

Myös Teollisuusliitto pitää hallituksen esitystä epäonnistuneena. Se arvioi, että hallitus pyrkii rajoittamaan lakiesityksellä työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa, ja toteutuessaan esitys tekisi valtakunnansovittelijan roolista jatkossa lähes merkityksettömän.

– Laki rajoittaisi valtakunnansovittelijaa tasapuolisten sovintoratkaisuiden hakemiselta. Jatkossa työnantaja tietää, että sopimusneuvottelut kannattaa ajaa solmuun ja sovittelijan hoidettavaksi, sillä toteutuessaan laki takaisi työnantajapuolelle enintään niin sanotun päänavaajasopimuksen tasoisen sovintoesityksen, Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen toteaa.

Hän uskoo, että sovittelujärjestelmän rikkoutuminen lisää työtaisteluiden riskiä merkittävästi.

– Kun samalla tukityötaisteluita on rajoitettu, on varsinkin pienemmillä ammattiliitoilla tulevaisuudessa vaikeaa neuvotella työntekijöille kohtuullisia työehtoja, Virtanen jatkaa.

Konfliktit pitenevät

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT arvioi, että lakiesitys estäisi vapaat neuvottelut ja sitoisi valtakunnansovittelijan kädet.

– Lakimuutoksella aiheutetaan konfliktien pitenemistä. Matalapalkka-alat jäävät palkkakuoppaan. Lakiehdotus sitoo valtakunnansovittelijan kädet jopa perusoikeuksien vastaisella tavalla, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Hän ei usko, että lakimuutoksella työntekijöiden palkkoja voidaan paikallisin ratkaisuin nostaa palkkakuopasta.

– Työnantajalla on siirtää rahaa yhden työntekijän taskusta toiseen. Maksetaan toiselle työntekijälle paikallisin sopimuksin vähän enemmän – ja jätetään toinen vieläkin alhaisemmalle palkkatasolle, Kokko sanoo ja arvioi, että lakiehdotuksella halutaan betonoida työmarkkinat vientialojen neuvottelemiin palkankorotuksiin.

”Ollaan pettyneitä”

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssä ollaan suivaantuneita ja pettyneitä.

– Koska hallitus haluaa puuttua palkkaneuvotteluihin, poliitikkojen on jatkossa otettava kantaa, mikä on oikea palkankorotustaso esimerkiksi opettajille, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.

Hän toteaa lakiesityksen tavoitteena olevan, että yksityisen sektorin vientialat määrittäisivät palkankorotuskaton kaikille aloille.

– Jos lailla ei haluta rajoittaa muiden alojen palkkaneuvotteluja ja esimerkiksi opettajien palkkakehitystä, miksi laki sitten tarvitaan ja mitä sillä tavoitellaan?, Murto kysyy.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg muistuttaa vientivetoisen mallin olevan erityisesti naisvaltaisille aloille hyvin turmiollinen.

– Palkkatasa-arvoa ei saada tällä tyylillä Suomeen ikinä, hän sanoo ja toteaa hallitus sitoutuneen palkkatasa-arvon edistämiseen.

– Jos vientivetoinen malli toteutuu, naisvaltaiset alat ja muut julkisrahoitteiset alat jäävät entisestään jälkeen palkkauksessa ja työvoimapula syvenee.

Ammattiliitto Jytyssä ei uskota vientimallin hyödyttävän ketään työntekijöitä. Liiton puheenjohtaja Jonna Voima pitää tilannetta erittäin valitettavana, sillä hän näkee esityksen pahentavan entisestään hyvin tulehtunutta työmarkkinatilannetta.

– Vientimalli ei hyödytä edes vientialojen työntekijöitä, saati naisvaltaisten alojen ammattilaisia, Voima toteaa.

– Häviäjänä on myös suomalainen sopimuskulttuuri: esitys vaikeuttaa työmarkkinaneuvotteluja ja rapauttaa luottamusta sovittelujärjestelmään. Näin häviäjäksi päätyvät työnantajatkin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pia Lohikoski.

Hallitus uudistaa kotouttamista: ”Resepti toimii, jos tavoitteena on lisätä ongelmia ja rasistisia asenteita”

Valtiovarainministeri Riikka Purra

Risusavottaa on ennenkin tarjottu ratkaisuksi: ”Purra yrittää vain herättää huomiota”

Liharuuasta luopumiseen yhdistetään pakottaminen.

Taustalla on vihamielinen suhtautuminen muutokseen: Ajatus lihasta luopumisesta ahdistaa

Tarvitaanko Varsinais-Suomen raideyhteyksiin lisää panostusta?

Ranne jarruttaa raideyhteyksiä: ”Olemme ministerin kumipyöräpolitiikan panttivankina”

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Hallitus uudistaa kotouttamista: ”Resepti toimii, jos tavoitteena on lisätä ongelmia ja rasistisia asenteita”

Palestiinalainen äiti suree kolmevuotiasta lastaan, joka kuoli Israelin ilmaiskussa 31. tammikuuta 2026.

Tutkimus: Gazan sodan alkuvaiheessa tapettujen määrä oli arvioitua suurempi

Pitkällä tähtäyksellä tärkeintä on rakentaa jotakin omaa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Entä jos puhuisimme asioista, joita haluamme?

Samuel Ndungu työskentelee luomutilallaan Githungurissa, Keniassa.

Kenialaiset pienviljelijät saavuttivat merkittävän oikeusvoiton, kun maassa voi jälleen laillisesti käyttää ja jakaa perinteisiä siemeniä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

 
02

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

 
03

Yrittääkö kokoomus hämätä? SAK hämmästelee pääministeripuolueen ilakoimista

 
04

Wolt palkkasi lähetit surkeilla ehdoilla – Nyt PAM yrittää neuvotella paremmat ehdot

 
05

Tuomiopäivän kellon torkkunappia on painettu jo liian monta kertaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Risusavottaa on ennenkin tarjottu ratkaisuksi: ”Purra yrittää vain herättää huomiota”

18.02.2026

Taustalla on vihamielinen suhtautuminen muutokseen: Ajatus lihasta luopumisesta ahdistaa

18.02.2026

Ranne jarruttaa raideyhteyksiä: ”Olemme ministerin kumipyöräpolitiikan panttivankina”

18.02.2026

Pääkirjoitus: Valta nousee etelästä

18.02.2026

Köyhä lapsuus jättää elinikäiset jäljet Perun lapsiin

17.02.2026

Palautetta Orpon hallituksen politiikasta: ”Lohduttoman huonoa”

17.02.2026

Varusmiehet usein taloudellisessa pinteessä – pakottaa lyhyeen palvelukseen

17.02.2026

Tuomiopäivän kellon torkkunappia on painettu jo liian monta kertaa

17.02.2026

Toinen tasavalta on yritys kansalliseksi omaksikuvaksi

16.02.2026

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

16.02.2026

Iskelmänostalgiaa ja muusikkohuumoria Suonna Konosen uudessa aluevaltauksessa

15.02.2026

Joel Kangaksen tunnelmallisesta toiminnalliseksi yltyvä Lappi-dekkari Kaltio todistaa lopullisesti kirjailijan lahjakkuuden

14.02.2026

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

14.02.2026

Kova ja kepeä sulautuvat onnistuneesti yhteen Piia Helanderin toisessa dekkarissa Huurre

13.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset