”Oikeus on kuin käärme, se puree vain paljasjalkaisia.” Kuuluisa lause 1800-luvulla eläneen José Hernándezin runosta on herännyt taas elämään Latinalaisessa Amerikassa.
Syyskuun lopulla tuli kymmenen vuotta siitä, kun 43 opiskelijaa katosi meksikolaisessa Ayozinapassa. Tapaus on yhä selvittämättä, mistä syytetään korruptoituja tuomareita ja toisiaan seuranneita hallituksia, jotka ovat olleet haluttomia tutkimaan asevoimien osallisuutta.
Meksikon presidenttinä on lokakuun alusta lähtien ensi kertaa nainen, Claudia Sheinbaum. Kampanjassaan hän lupasi kadonneiden omaisille työskennellä totuuden, oikeuden ja kadonneiden löytämisen puolesta.
Kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa Kuubaa lukuun ottamatta on demokratian perustana vallan kolmijako.
Sheinbaumia odottaa toinenkin suuri haaste. Hänen edeltäjänsä Andrés Manuel López Obradorin kauden lopulla hyväksyttiin uudistus, joka edellyttää kaikkien tuomareiden valitsemista kansanvaalilla.
Presidenttien tuomioistuimia
Venezuelassa korkein oikeus vahvisti Nicolás Maduron voiton 28. heinäkuuta pidetyissä presidentinvaaleissa, vaikka oppositio, kansainväliset tarkkailijat ja useat valtiot tuomitsivat vaalit epärehellisinä.
El Salvadorin presidentillä Nayib Bukelella ja Nicaraguan Daniel Ortegalla on tukenaan parlamentin enemmistö. Sen avulla on perustettu tuomioistuimia, jotka vangitsevat poliittisia vastustajia, toimittajia ja väitettyjä rikollisia mielivaltaisesti ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä.
Amnesty International raportoi viime vuonna, että El Salvadorissa, Meksikossa, Nicaraguassa ja Venezuelassa pidätetyt kärsivät jatkuvasti kidutuksesta ja muusta kaltoinkohtelusta ja ajoittain heitä myös ”katoaa”.
Amnestyn mukaan kansalaisten oikeus rehelliseen oikeudenkäyntiin jää Amerikoissa toteutumatta myös Boliviassa, Kuubassa ja Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa Donald Trump onnistui tammikuussa 2021 päättyneellä presidenttikaudellaan saamaan konservatiivienemmistön korkeimpaan oikeuteen. Se helpottaa nyt hänen uutta presidenttiehdokkuuttaan häntä vastaan nostetuista rikoskanteista huolimatta.
Vallan kolmijako ontuu
Kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa Kuubaa lukuun ottamatta on demokratian perustana vallan kolmijako. Siinä parlamentti säätää lait, hallitus ja presidentti toteuttavat ne ja tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimen.
Monissa alueen maissa oikeusvaltioperiaate on hukassa. Perinteen mukaan oikeuslaitos koostuu rehellisistä juristeista, jotka nimitetään korkeimpiin tuomioistuimiin ansiokkaan uransa perusteella eikä vaaleilla.
Aiemmin oletettiin, että korkeatasoinen yliopistokoulutus, kokemuksen kartuttaminen tuomioistuimissa tai syyttäjänvirastoissa ja ylennykset tiukkojen pätevyysvaatimusten perusteella takaavat hakijoiden soveltuvuuden oikeuslaitokseen.
Korruptoituneet tuomarit olivat ennen poikkeus, mutta tilanne on muuttunut. Siihen ovat vaikuttaneet hallitusten ja parlamenttien yltyvä väliintulo sekä talouselämän ja järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusvalta. Suoranaista kiristystäkin esiintyy.
Koko joukko häpeäpaalussa
Latinalaisessa Amerikassa oikeuslaitos on joutunut samaan häpeäpaaluun muiden vallanpitäjien kanssa. Kriisi vaikuttaa myös politiikkaan ja puolueisiin, mikä rapauttaa demokratiaa. Se helpottaa autoritaaristen hallitusten ja populististen johtajien nousua.
Vuonna 1996 tehdyssä Latinobarómetron kyselyssä alueen asukkaista luotti oikeuslaitokseen 34 prosenttia.
Tuoreimmassa mittauksessa vuodelta 2020 osuus oli laskenut 25 prosenttiin. Hallitukseen luotti 27 prosenttia, parlamenttiin 20 ja puolueisiin 18 prosenttia. Asukkaista 75 prosenttia katsoi, että yhdenvertaisuus lain edessä ei toteudu lainkaan tai on hyvin vähissä.
Latinalaisen Amerikan oikeuslaitoksen kriisi liittyy sen politisoitumiseen. Oikeutta saastuttaa politiikassa esiintyvä korruptio niin, että tuomioistuimia voidaan käyttää toimeenpanovallan ja lainsäätäjän välisissä ristiriidoissa tai vääristellä prosesseja ja suosia painostusryhmiä.
Epäilyttäviä viraltapanoja
Tilanne näkyi Brasiliassa 2017, kun presidenttinä vuosina 2003–2011 toiminut Luiz Inácio Lula da Silva tuomittiin keksittyjen korruptiosyytteiden nojalla. Häntä seurannut presidentti Dilma Rouseff pantiin niin ikään viralta 2016 oikeistoparlamentaarikkojen ja -tuomareiden järjestämässä manööverissä. Lula nousi uudelleen presidentiksi 2023.
Perussa useita presidenttejä peräkkäin on pantu viralta korruptiosyytteiden nojalla, mikä kertoo tuomioistuinten ja lainsäätäjien yhteistyöstä. Meksikossa taas López Obradorin vastustajat näkevät, että päätös siirtää tuomarien valinta kansalle on hallituksen vastaveto yhteenotoille korkeimman ja muiden oikeusasteiden kanssa.
Chilessä parlamentti on alkanut käsitellä ennennäkemätöntä tapausta, jossa eräitä korkeimman oikeuden tuomareita syytetään palvelusten tekemisestä poliitikoille ja liikemiehille miljoonaluokan palkkioita vastaan.
Chilen ”eliitin asianajajana” tunnettu Luis Hermosilla toimi Sebastian Piñeran toisella presidenttikaudella 2018–2022 sisäministerin neuvonantajana. Hän pystyi vaikuttamaan korkeimman oikeuden tuomareiden nimityksiin ja edistämään bisnesmaailman etuja valtion kustannuksella.
Asiasta puhjennut skandaali tahraa erityisesti oikeistopuolueita, jotka ovat nyt oppositiossa, kun maata johtaa vasemmistolainen presidentti Gabriel Boric.
Vaali ei innosta
Boliviassa tuomittiin pari vuotta sitten entinen presidentti Jeanine Áñez kymmeneksi vuodeksi vankilaan. Áñezia syytettiin perustuslain rikkomisesta vuonna 2019, kun hän ryhtyi presidentiksi Evo Moralesin syrjäyttämisen jälkeen. Áñez väittää oikeudenkäyntiä epäreiluksi.
Bolivia päätti jo 2009 valita tuomarit vaaleilla. Tilanne ei ole rohkaiseva, sillä lähes 70 prosenttia äänioikeutetuista jätti käymättä vaaliuurnilla.
Meksikossa tulevat tuomarinvaalit arveluttavat muun muassa siksi, että huumejengit voivat onnistua vaikuttamaan ainakin paikallistason valintoihin. Lisäksi uudistuksen pelätään horjuttavan perinteistä tasapainoa toimeenpanovallan hyväksi.
Tuomioistuinten huono maine Meksikossa ja miltei koko alueella yllyttää kuitenkin etsimään uusia ratkaisuja.
lehti 