Azerbaidžanissa on kahdenlaisia ympäristöaktivisteja: yhdet toteuttavat valtiojohdon toiveita ja toiset saavat poliisit kimppuunsa. Ihmisoikeuksien kunnioituksen kannalta kumpikin porukka on ongelmallinen, mutta se ei ole haitannut YK:n kansainvälisen ilmastokokouksen järjestäjiä. Azerbaidžan on Dubain ja Egyptin jälkeen kolmas peräkkäinen ilmastokokouksen epädemokraattinen isännöijämaa.
Valtion tukemat ympäristönsuojelijoina esiintyvät azeriaktivistit sulkivat joulukuussa 2022 tien, joka yhdisti Armenian ja Azerbaidžanin sisälle jääneen itsenäiseksi halunneen, armenialaisten asuttaman Vuoristo-Karabahin. Sulku katkaisi karabahilaisten yhteydet ulkomaailmaan ja toimi esisoittona seuraavana syksynä tapahtuneelle koko alueen valtaukselle ja armenialaisten etniselle puhdistukselle.
Ne toiset azeriympäristönsuojelijat vastustivat kesäkuussa 2023 suurin joukoin Söyüdlün kaupunkiin suunniteltua tekojärveä, johon aiottiin säilöä paikallisen kultakaivoksen myrkkyjätteitä. Poliisi lopetti protestin väkivaltaisesti, rajoitti median pääsyä alueelle ja pidätti useita ihmisiä.
Maailman vähiten vapaita maita
Kumpikaan tapaus ei herättänyt ihmeempää huomiota Kaukasuksen ulkopuolella. Ilmastokokouksen järjestäjät epäilemättä arvostavat pimentoon jäämistä – olisi saattanut olla vaikea perustella ilmastokokouksen järjestämistä maassa, joka väkivaltaisesti tukahduttaa ympäristöprotestin.
Selittelemistä tosin olisi siinäkin, että kokous järjestetään maassa, jonka talous nojaa öljyyn ja kaasuun ja joka rutiininomaisesti vangitsee poliittisen opposition jäseniä, ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia.
Yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestö Freedom Housen mukaan maa on yksi maailman vähiten vapaista paikoista. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mediavapausindeksissä Azerbaidžan on 180 maan listalla sijalla 164. Transparency International -järjestön korruptioindeksissä se on sijalla 154/180 – listassa on yli 200 valtiota, mutta saman pistemäärän saaneet maat saavat saman sijoitusnumeron.
Armenian onni
Azerbaidžania on vuodesta 1993 hallinnut Alijevin perhe. Nykyinen presidentti Ilham Alijev astui virkaansa 2003 edellisen presidentin, isänsä Heidar Alijevin kuoltua. Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption raportointiprojekti OCCRP:n tutkimus on paljastanut, että Alijevin perheen haalima valtava omaisuus on hajautettu kymmeniin offshore-yhtiöihin.
Tällä omaisuudella on lahjottu eurooppalaisia poliitikkoja, journalisteja ja tutkijoita. Azerbaidžanin ulkopolitiikan käytäntöä on kutsuttu kaviaaridiplomatiaksi. Sillä on onnistuttu suojelemaan Alijevien hallinto pakotteilta, jotka se olisi ansainnut ihmisoikeusloukkaustensa vuoksi.
Suojausta parantavat vielä EU:n ja Azerbaidžanin maakaasusopimukset, joilla on pyritty vähentämään Euroopan riippuvuutta Venäjän kaasusta. EU:ta ei häiritse, että Azerbaidžan itse tuo kaasua Venäjältä.
Niinpä tuhannet poliitikot ja liike-elämän johtajat nauttivat 11-päiväisen ilmastokokouksen ajan planeetan korruptoituneimpiin ja sortavimpiin lukeutuvan hallinnon vieraanvaraisuudesta. Korkean profiilin tapahtuma puhdistaa Azerbaidžanin mainetta maailman silmissä ja peittää näkyvistä ihmisoikeus- ja demokratiavajeen.
Onni onnettomuudessa on kuitenkin se, että naapurimaa Armenian asukkaat ovat saaneet tänä syksynä elää tyynempinä kuin vuosiin. He ovat tienneet, että Azerbaidžan välttää ilmastokokouksen alla mainehaitan muodostavia hyökkäyksiä.
lehti 